Monday, August 14, 2017

Mitä vittua, desantti Bätmän?

Kuten muistamme, Suomen tyhmin (ex)-pastori on jo jonkin aikaa ollut tasostaan tunnetun MV-lehden vakituinen avustaja. Nyt  vääryystieteen desantti Bätmän on rientänyt  tukemaan moninaisiin vaikeuksiin joutunutta päätoimittajaa:

Janitskiniin kohdistuvan poliittisen vainon tähänastiset vaiheet:
1) MV-lehti aloittaa Espanjassa elokuussa 2014, suosio kasvaa ja pian alkaa massiivinen parjauskampanja Janitskinia vastaan kaikissa Suomen valtamedioissa.

2) Valtamedia aloittaa ajojahdin kaikkia MV-lehdessä mainostavia yrityksiä vastaan. Janitskin menettää mainostulonsa.

3) Valtapuolueet esittävät nuorisojärjestöjensä kautta vaatimuksen MV-lehden sulkemisesta. Ei kuitenkaan suljeta.

4) Valtamedian taustayhtiöt nostavat Janitskinia vastaan rikosasiat tekijänoikeusrikoksista, koska MV siteeraa valtamediaa.

5) Poliisi pyytää kansalaisia tekemään ilmoituksia MV-lehteä vastaan. Poliisi kertoo, että näin on saatu kasaan puolensataa rikosepäilyä Janitskinia vastaan.

6) Helsingin käräjäoikeus vangitsee Janitskinin poissaolevana, koska häntä on kuulemma pakko kuulla juuri Suomessa. KKO vahvistaa vangitsemisen. Yhtään syytettä ei ole nostettu, tuomiosta puhumattakaan.

7) Toivorikkaat Suomen viranomaistahot valmistelevat Janitskinille paikkoja mielisairaalassa ja vankilassa.

8) Janitskin pidätetään Barcelonasssa ja huumataan, kuljetetaan raudoitettuna eri paikkojen välillä ja mm. Madridiin.

9) Pettymys on suuri ja karvas, kun Madridin oikeus päästää Janitskinin vapaalle jalalle. Valtamedia ei voi uskoa tapahtunutta.

10) Poliisi pyyttää oikeudelta MV-lehden sulkemista. Käräjäoikeus ei kuitenkaan suostu siihen.

11) Rikosepäilyjä lisätään, koska Janitskin kerää rahaa mm. oikeuskuluihin. Se on kuulemma tietenkin laitonta rahankeruuta. Vangitseminen uusitaan.

12) Janitskiniin on tämän kuluessa saatu tartutettua pahanlaatuinen syöpä. Janitskin käy leikkauksissa Andorrassa.

13) Andorra pidättää Janitskinin juuri ennen syöpäleikkausta ja heti edellisestä leikkauksesta toipumisen ollessa kesken. Janitskinia retuutetaan sairaalan ja vankilan välissä.

14) Janitskinin suomalaista asianajajaa ollaan erottamassa asianajajaliitosta nopeutetulla menettelyllä, valtamedian massiivisen painostuksen säestämänä.

15) Tärkeä elementti Janitskin-vainosssa on oikeuskanslerin viran lamauttaminen tilapäisesti. Oikeukansleri on ylin lainvalvoja. Kas kummaa, Janitskin-vainon aikana oikeuskansleria ei ole voitu nimittää. Suvakeille on tärkeää, että kukaan ei puutu vainoon.
Miten tarina jatkuu, sitä emme tiedä, mutta suvakkien tärkein päämäärä on tietenkin Janitskinin murhaaminen.


Vekkulia tekstiä. Mistä toden totta enää erottaa äärioikeiston ja -vasemmiston?

Friday, July 21, 2017

Hmelnytskyi pelastaa juutalaiset Hitleriltä

Donetskin 'kansantasavallassa' on julistettu uusi valtio, jonka on tarkoitus käsittää koko nykyinen Ukraina. Tunnetun maamiehemme sanoin:

Tulisi ymmärtää, että Malorussiyan luominen ei poissulje ideaa eikä prosessia Donetskin ja Luganskin Kansantasavaltojen luomiseksi autonomisiksi hallintoalueiksi, mutta se on jotain mikä kokoaa yhteen myös esimerkiksi tulevaisuuden Harkovan, Kiovan ja Odessan kansantasavallat. Mikään ei ole toistaiseksi kuitenkaan muuttunut, joten julistettu aikomus ei ole vastoin Minskin sopimuksia, mutta se on varmaotteinen vastine Ukrainan viimeaikaisille aikomuksille uudelleen integroida Donbass Ukrainaan. Kuten julistettu, tämä ei tule tapahtumaan, vaan juuri päinvastoin.
Mitä tulisi muistaa on, että koko lähtökohta kansalaisten vastarinnalle Kiovassa tapahtuneen helmikuun 2014 vallankaappauksen jälkeen on perustunut juuri vaatimukseen liittovaltiosta - kunnioitukseen eri alueita ja niiden kansalaisia kohtaan. Ja siitä Zakharchenkon aloitteessa on kysymys: Aloitteesta uuden liittovaltion perustamiseksi. Voimme siis sanoa, että Donetskin tavoitteena on vasteded luoda liittovaltio koko entisen Ukrainan alueelle.
Historiallinen pohja on hyvin perusteltu, viitaten Malorossiyan historiaan ja erityisesti Bohdan Khmelnitskin jättämään perintöön. Suosittelen lukemaan aloitteen historiallisen perustan linkeistä.

---
 Ensinnäkin tärkeintä on, että Malorossiya tulee olemaan suvereeni valtio, kuten vaikkapa Valko-Venäjä, eikä täällä ole aikomuksiakaan rakentaa uutta osaa Venäjän liittovaltioon. Kuten jo tiedämme, julistus ja aloite on tuotettu itsenäisesti Donetskissa ja se oli yllätys, ei ainoastaan Luganskin Kansantasavallalle, mutta myös Moskovalle. Ja huolimatta kaikesta mitä länsimedian ja Ukrainan propaganda on sinulle kertonut, fakta on, että Donbass on taistellut itsenäisyydestään koko konfliktin ajan. Seuraavaksi itsenäisen julistuksen jälkeen seuraa laajat neuvottelut, konsultaatiot ja harkinnat.

---
Globalistivoimien ajaminen ulos alueelta, nopeasti kasvaneen velkavankeuden lopetus, uuden ja itsenäisen keskuspankin luominen, GMO-vapaiden ruokatuotteiden tuotanto... mm. kaikki nämä anti-globalistiset tavoitteet sisältyvät viralliseen perustamisen julistukseen ja niistä myös keskusteltiin eilisessä tilaisuudessa. Viesti on selvä ja se tulisi ymmärtää, että Malorossiya on juuri sitä minkä puolesta Donbass kansantasavaltoineen seisoo ja jatkaa taisteluaan, mutta nyt paljon laajemmassa tavoitteessa kuin pelkästään Donetskin ja Luganskin alueilla.

 Tempaus näyttää tosiaan tulleen yllätyksenä sekä Luhanskille että Venäjälle. Mitähän tästä seuraa? Joutuuko Venäjä lopulta ottamaan Donetskin ja Luhanskin suoraan hallintaansa? Mitenkähän silloin selitetään että ei olla mitenkään osallisia sotaan? Joutuuko Venäjä uskottavuutensa säilyttääkseen viemään Hmelnytskyin lipun Kiovaan työtätekevien riemuksi ja kansan vihollisten kauhuksi? Siihenkin se epäilemättä pystyy, mutta jälki tulee olemaan rumaa ja asian selittäminen parhain päin vaatii melkoisia lahjoja. Ainakin jakomielisyys saattaa vähentyä: tuon lipun kanssa on helpompaa puhua juutalaisten kansainvälisen salaliiton kuin natsien vastustamisesta.

Monday, July 17, 2017

ProKarelian uusi tyhmä päähänpinttymä

Masturbaatiota sotasyyllisyystuomioilla on nyt laajennettu asekätkentäjuttuun. Siitäkin huolimatta, että asekätkennästä muinoin tuomitut ovat aikoja sitten vapautuneet, monilta osin nousseet hyvin korkeisiin asemiin ja valtaosaltaan myös kuolleet aikoja sitten. Asekätkennän kunniaksi lyötiin muistomitalikin jo yli 30 vuotta sitten. Kuten sotasyyllisyysasiassakin, juridiikkaan ei nytkään ole perehdytty yhtään:

 Vain uusi tuomioistuimen tuomio voi poistaa vanhat tuomiot. Sitä ei koskaan tee rehabilitaatio eli kunnianpalautus.On jo aika tunnustaa niin asekätkijöinä kuin ns. sotasyyllisinä syytettyjen ja tuomittujen pyyteetön työ. Tuomiot on kumottava uusia tuomioilla.

Ei, tuomioistuimen ei voisi tehdä päätöstä, joka poistaa tuomiot, paitsi jos se voisi osoittaa tuomiot asekätkentälain ja sotasyyllisyyslain vastaisiksi. Ainoa tapa kumota tuomiot olisi eduskunnan säätämä laki joka kumoaa nuo lait. Sellainen olisi tietysti periaatteessa mahdollinen, mutta silkkaa masturbaatiota. Sillä ei olisi mitään käytännön merkitystä millekään, ei varsinkaan Karjalan palautukselle.

Friday, July 07, 2017

ProKarelia, Kuriilit ja Karjala

Tällä kertaa ProKarelia onneksi ei levitä uusnatsipropagandaa, mutta totisesti se voisi olla faktojen kanssa vähän tarkempi.

Sekä Japanilla että Suomella on Venäjän federaatiolle siten yhteinen kysymys. Aikanaan Neuvostoliitto aivan sodan lopussa otti väkivalloin ja väkivallalla uhaten Japanilta Kuriilien saariryhmän ja Sahalinin saaren.

Jos tarkkoja ollaan, kysymys on neljästä eteläisimmästä saaresta, jotka ovat aina kuuluneet Japanille. Japani luopui pohjoisista saarista ja Sahalinista Jaltan ja San Franciscon   sopimusten mukaisesti, mutta sekä Japani että USA katsovat että tämä ei koskenut eteläisiä saaria.


Pakkoluovutetut alueet ovat erilaisia sikäli, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja pakkoluovutti lopulta noin 13 prosenttia Suomen maa-alueesta. Japanin puolestaan katsotaan itse olleen hyökkääjävaltio.

Jatkosodassa Suomi oli kyllä hyökkäävä osapuoli (tämä ei ole moraalinen tuomio, jos olisin ollut itse päätöstä tekemässä, olisin luultavasti kannattanut hyökkäystä), ja Neuvostoliitolla ja Japanilla oli sodan loppuun asti jopa diplomaattisuhteet. Vasta kun Japaniin oli pudotettu kaksi atomipommia, Neuvostoliitto hyökkäsi. (Ja Suomihan ne alueet valitettavasti pakkoluovutti.)

Thursday, June 15, 2017

Kappas, mitähän palautetaan seuraavaksi

Venäjällä on syntynyt älämölö Kurkijoen historiasta.

Venäjän valtiollisen tv-kanavan uutisen mukaan Suomen puheet Karjalan alueiden ”riistämisestä” ovat historian vääristelyä, sillä ”maat palautettiin Venäjälle samaan tapaan kuin Krim”.
 ---
 Uutisjutussa ei mainita sanallakaan vuonna 1939 alkanutta talvisotaa ja Neuvostoliiton roolia sen aloittajana, vaan Tsepuran lausuma sitaatti vuoden 1941 tapahtumista toimiin videolla todisteena siitä, että Neuvostoliiton esittäminen hyökkääjänä on suomalaisten levittämää ”historian uudelleenkirjoittamista”.
---
  Toimittajan mukaan kirjasessa painotetaan myös sitä, että Kurkijoen lähiseudut kuuluivat alkujaan suomalaisille. Tätä seikkaa kumoamaan hän on haastatellut sotahistorian harrastajaksi esiteltyä opasta Igor Kovalenkoa, joka kertoo ihmettelevänsä suomalaisten tapaa puhua ”menetetyistä alueista”. Kovalenko käyttää tässä yhteydessä venäläistä verbiä ”ottorgnut”, joka tarkoittaa, että jokin riistetään joltain toiselta pois tai jaetaan jokin pakolla tai väkivalloin.– Niitä alueita ole riistetty, vaan ne on palautettu samalla tavalla kuin Krimkin palautettiin, Kovalenko lausuu.– Aikanaan Aleksanteri II lahjoitti Viipurin kuvernementin Suomen suuriruhtinaskunnalle ja siitä maasta on kyse, joten miten niin ne muka ovat alkujaan suomalaisia maita?


Kyllä ne Aleksanterinkin (I, onko tuossa Iltsarin virhe vai ovatko venäläiset todella noin pihalla?)  olivat.

Sunday, May 28, 2017

Käsitteet sekaisin

Sarjassamme käsitesekasotkua Karjalan ympärillä: Tämän aamun Hesarissa oli Unto Hämäläisen kirjoittama - sinänsä ihan kelvollinen  - artikkeli jatkosodan ajoista. Silmääni kuitenkin pistivät lauseet: "...suomalaiset joukot etenivät Itä-Karjalassa Leningradin lähettyville. Sitten Neuvostoliiton puolustus alkoi pitää". Ensinnäkin Karjalankannas ei ole Itä-Karjalaa. Itä-Karjala sijaitsee Laatokan pohjoispuolella, Suomen vanhan rajan, Äänisjärven ja Vienanmeren välissä. Vanhan rajan eteläpuoleinen osa Karjalankannasta taas lasketaan kuuluvaksi Inkerinmaahan, Suomalaiset siis etenivät Kannaksella rajan yli Pohjois-Inkeriin. Neuvostoliiton puolustuksen pitäminen ei sitä paitsi ollut syynä hyökkäyksen pysähtymiseen, vaan Mannerheim käski  - vastoin saksalaisten toiveita ja omien kenraaliensa suosituksia - pysäyttää eteneminen heti Rajajoen eteläpuolelle, kymmenien kilometrien päähän Leningradista.

Vuosina 1918-20 Pohjois-Inkerikin kapinoi bolsevikkivaltaa vastaan ja yritti liittyä Suomeen, mutta valitettavan heikolla menestyksellä. Muistoksi noista pyrinnöistä jäi kaksi postimerkkisarjaa sekä Inkerin lippu ja vaakuna.












Tuesday, May 09, 2017

Hyvää kasvisrasvalevitepäivää kaikille

Sillä tänäänhän on voiton päivä. Kuolemattomien rykmentin suunnitellusta marssista Suomessa ei ole kuulunut juuri mitään, mutta tarkkaillanpa tilannetta.

Tuesday, February 28, 2017

Muistatteko vielä aasinajajan merivaltaushölmöilyn?

Siitä kerrotaan taas ProKarelian sivuilla:

Muistamme, että hän sai Helsingin käräjäoikeudesta turvaamistoimihakemuksella kiellon Nord Stream I -putken rakentamiselle. - Siitä eivät venäläiset selvinneetkään rahalla, kuten he yleensä luulevat, vaan käyttämällä presidentti Martti Ahtisaaren nimeä.

Tarkkaan ottaen 8.10.2009 käräjäoikeus asetti väliaikaisen kiellon miinanraivaukselle 'merivaltauksen' kohdalla.  13.11. käräjäoikeus purki kiellon kun valtaushakemus oli hylätty sillä melko itsestäänselvällä perusteella, että sen tarkoitus oli vain haitata kaasuputken rakentamista, ei harjoittaa mitään kaivostoimintaa.

Kyllä on eväät vähissä kun tällaisella pitää vielä vuosikymmenen päästä kehuskella.

Friday, February 10, 2017

ProKarelia levittää aina vain tyhmempiä ideoita

ProKarelian tumputtaminen 90-luvun alun pankkikriisin äärellä ei ole mitenkään uutta, mutta uusimman flatus cerebrin loppukaneetti pistää entistäkin pahemmaksi:

Loppukaneettinaan Jorma Jaakkola sanoo: - Oma raha ja Suomen Pankin keskuspankkirahoitus on ratkaisu Suomen pelastamiseen.

Tämäntapaisia ideoita valitettavasti kiertelee netissä nykyään ja eivätköhän ne ole ainakin osittain peräisin Putinin disinformaatiotehtaasta. 

Monday, January 09, 2017

Sopimus

Tämän aamun Helsingin sanomissa kerrottiin äskettäin julkaistuista salaisista dokumenteista vuodelta 1992,  prosessista, jossa lakkautetun YYA-sopimuksen tilalle neuvoteltiin Venäjän kanssa uutta sopimusta. Sopimuksen kolmas, maidemme välistä rajaa käsittelevä artikla oli ongelmallinen muotoiltava. Suomi ei edes olisi halunnut koko raja-artiklaa sopimukseen, kun taas Venäjä halusi sanamuotoa "rauhan, ystävyyden ja hyvän naapuruuden raja". Lopulta kompromissiksi saatiin väännettyä "hyvän naapuruuden ja yhteistyön raja". Diplomaattiset sananviilailut kätkivät taakseen mm. Karjalan kysymyksen. Vaikka Venäjällä olikin glasnostin hengessä esitetty joitain ajatuksia Karjalan palautuksesta, sopimusneuvotteluissa näytti Venäjän intresseissä kuitenkin olevan vakiinnuttaa raja ja olla rohkaisematta suomalaista Karjalan-palautuskeskustelua. Suomessakin oli politiikan valtavirta presidentti Koiviston johdolla varovaisuuden kannalla ja halusi välttää antamasta vaikutelmaa, että maiden välillä olisi ollut avointa rajakysymystä. Toisaalta maassa oli myös käynnissä avointa ja rohkeaa keskustelua Karjalan palautuksesta - kaikkine ylilyönteineenkin. Eduskunnassa SMP:n ja jotkut Kokoomuksen kansanedustajat vastustivat sopimusta sillä perusteella, että se vakiinnuttaisi rajan nykyiselle paikalleen ja estäisi Karjalan palautuksen jatkossakin. Sopimusta kannattavat kansanedustajat olivat kuitenkin yleisesti sitä mieltä, ettei sopimus sulje pois mahdollisia neuvotteluja rajan muutoksista ja aluepalautuksista, jos sellaisia joskus aletaan käydä.
Hesarin artikkelissa oli eräs kummallinen lause: "SMP:n edustajat vaativat sopimusta hylättäväksi, koska se betonoi rajan nykyiselleen ja itäkarjalainen heimo jää ikuisesti väärälle puolelle rajaa." Eduskunnan arkistosta varmaan löytyy alkuperäinen dokumentti, mutta sitä näkemättä ei tiedä onko tuossa kyse Hesarin toimittajan vai jonkun SMP:läisen sekoilusta. Kirjaimellisesti tulkittunahan tuo tarkoittaisi sitä, että perinteisen, sodissa menetetyn Suomen Karjalan lisäksi haviteltaisiin vielä Itä-Karjalaakin oikein vanhassa kunnon AKS-hengessä. Jos "rajan väärälle puolelle jäänyt heimo" ei tarkoita itäkarjalaisia, vaan luovutetuilla alueilla asunutta väestöä, joka evakuoitui käytännössä sataprosenttisesti rajan länsipuolelle, on rajan väärä puoli sitten länsipuoli, mikä sekin kuulostaa vähän kummalliselta. Ehkä tuossa on kyse vain siitä, että Suomen Karjalan luovutettujen itäosien asukkaita kutsuttiin löysästi itäkarjalaisiksi samaan tyyliin kuin vaikkapa Lappeenrannan ympäristössä asuvia eteläkarjalaisiksi, ymmärtämättä sen enempää luovutetun alueen demografiasta kuin varsinaisesta Itä-Karjalastakaan. Tuollainen eri Karjaloiden, karjalaisten ja karjalan kielten ja murteiden sotkeminenhan on aika yleistä nykyään sekä Suomessa että varsinkin Venäjällä. Venäjän-tuntija Ilmari Susiluoto kirjoitti Karjala-kirjassaan, että Karjalan palautuksesta puhumista venäläisten kanssa hankaloittaa, kun venäläiset yleensä automaattisesti tulkitsevat sen koskevan myös Itä-Karjalaa.