Thursday, June 15, 2017

Kappas, mitähän palautetaan seuraavaksi

Venäjällä on syntynyt älämölö Kurkijoen historiasta.

Venäjän valtiollisen tv-kanavan uutisen mukaan Suomen puheet Karjalan alueiden ”riistämisestä” ovat historian vääristelyä, sillä ”maat palautettiin Venäjälle samaan tapaan kuin Krim”.
 ---
 Uutisjutussa ei mainita sanallakaan vuonna 1939 alkanutta talvisotaa ja Neuvostoliiton roolia sen aloittajana, vaan Tsepuran lausuma sitaatti vuoden 1941 tapahtumista toimiin videolla todisteena siitä, että Neuvostoliiton esittäminen hyökkääjänä on suomalaisten levittämää ”historian uudelleenkirjoittamista”.
---
  Toimittajan mukaan kirjasessa painotetaan myös sitä, että Kurkijoen lähiseudut kuuluivat alkujaan suomalaisille. Tätä seikkaa kumoamaan hän on haastatellut sotahistorian harrastajaksi esiteltyä opasta Igor Kovalenkoa, joka kertoo ihmettelevänsä suomalaisten tapaa puhua ”menetetyistä alueista”. Kovalenko käyttää tässä yhteydessä venäläistä verbiä ”ottorgnut”, joka tarkoittaa, että jokin riistetään joltain toiselta pois tai jaetaan jokin pakolla tai väkivalloin.– Niitä alueita ole riistetty, vaan ne on palautettu samalla tavalla kuin Krimkin palautettiin, Kovalenko lausuu.– Aikanaan Aleksanteri II lahjoitti Viipurin kuvernementin Suomen suuriruhtinaskunnalle ja siitä maasta on kyse, joten miten niin ne muka ovat alkujaan suomalaisia maita?


Kyllä ne Aleksanterinkin (I, onko tuossa Iltsarin virhe vai ovatko venäläiset todella noin pihalla?)  olivat.

Sunday, May 28, 2017

Käsitteet sekaisin

Sarjassamme käsitesekasotkua Karjalan ympärillä: Tämän aamun Hesarissa oli Unto Hämäläisen kirjoittama - sinänsä ihan kelvollinen  - artikkeli jatkosodan ajoista. Silmääni kuitenkin pistivät lauseet: "...suomalaiset joukot etenivät Itä-Karjalassa Leningradin lähettyville. Sitten Neuvostoliiton puolustus alkoi pitää". Ensinnäkin Karjalankannas ei ole Itä-Karjalaa. Itä-Karjala sijaitsee Laatokan pohjoispuolella, Suomen vanhan rajan, Äänisjärven ja Vienanmeren välissä. Vanhan rajan eteläpuoleinen osa Karjalankannasta taas lasketaan kuuluvaksi Inkerinmaahan, Suomalaiset siis etenivät Kannaksella rajan yli Pohjois-Inkeriin. Neuvostoliiton puolustuksen pitäminen ei sitä paitsi ollut syynä hyökkäyksen pysähtymiseen, vaan Mannerheim käski  - vastoin saksalaisten toiveita ja omien kenraaliensa suosituksia - pysäyttää eteneminen heti Rajajoen eteläpuolelle, kymmenien kilometrien päähän Leningradista.

Vuosina 1918-20 Pohjois-Inkerikin kapinoi bolsevikkivaltaa vastaan ja yritti liittyä Suomeen, mutta valitettavan heikolla menestyksellä. Muistoksi noista pyrinnöistä jäi kaksi postimerkkisarjaa sekä Inkerin lippu ja vaakuna.












Tuesday, May 09, 2017

Hyvää kasvisrasvalevitepäivää kaikille

Sillä tänäänhän on voiton päivä. Kuolemattomien rykmentin suunnitellusta marssista Suomessa ei ole kuulunut juuri mitään, mutta tarkkaillanpa tilannetta.

Tuesday, February 28, 2017

Muistatteko vielä aasinajajan merivaltaushölmöilyn?

Siitä kerrotaan taas ProKarelian sivuilla:

Muistamme, että hän sai Helsingin käräjäoikeudesta turvaamistoimihakemuksella kiellon Nord Stream I -putken rakentamiselle. - Siitä eivät venäläiset selvinneetkään rahalla, kuten he yleensä luulevat, vaan käyttämällä presidentti Martti Ahtisaaren nimeä.

Tarkkaan ottaen 8.10.2009 käräjäoikeus asetti väliaikaisen kiellon miinanraivaukselle 'merivaltauksen' kohdalla.  13.11. käräjäoikeus purki kiellon kun valtaushakemus oli hylätty sillä melko itsestäänselvällä perusteella, että sen tarkoitus oli vain haitata kaasuputken rakentamista, ei harjoittaa mitään kaivostoimintaa.

Kyllä on eväät vähissä kun tällaisella pitää vielä vuosikymmenen päästä kehuskella.

Friday, February 10, 2017

ProKarelia levittää aina vain tyhmempiä ideoita

ProKarelian tumputtaminen 90-luvun alun pankkikriisin äärellä ei ole mitenkään uutta, mutta uusimman flatus cerebrin loppukaneetti pistää entistäkin pahemmaksi:

Loppukaneettinaan Jorma Jaakkola sanoo: - Oma raha ja Suomen Pankin keskuspankkirahoitus on ratkaisu Suomen pelastamiseen.

Tämäntapaisia ideoita valitettavasti kiertelee netissä nykyään ja eivätköhän ne ole ainakin osittain peräisin Putinin disinformaatiotehtaasta. 

Monday, January 09, 2017

Sopimus

Tämän aamun Helsingin sanomissa kerrottiin äskettäin julkaistuista salaisista dokumenteista vuodelta 1992,  prosessista, jossa lakkautetun YYA-sopimuksen tilalle neuvoteltiin Venäjän kanssa uutta sopimusta. Sopimuksen kolmas, maidemme välistä rajaa käsittelevä artikla oli ongelmallinen muotoiltava. Suomi ei edes olisi halunnut koko raja-artiklaa sopimukseen, kun taas Venäjä halusi sanamuotoa "rauhan, ystävyyden ja hyvän naapuruuden raja". Lopulta kompromissiksi saatiin väännettyä "hyvän naapuruuden ja yhteistyön raja". Diplomaattiset sananviilailut kätkivät taakseen mm. Karjalan kysymyksen. Vaikka Venäjällä olikin glasnostin hengessä esitetty joitain ajatuksia Karjalan palautuksesta, sopimusneuvotteluissa näytti Venäjän intresseissä kuitenkin olevan vakiinnuttaa raja ja olla rohkaisematta suomalaista Karjalan-palautuskeskustelua. Suomessakin oli politiikan valtavirta presidentti Koiviston johdolla varovaisuuden kannalla ja halusi välttää antamasta vaikutelmaa, että maiden välillä olisi ollut avointa rajakysymystä. Toisaalta maassa oli myös käynnissä avointa ja rohkeaa keskustelua Karjalan palautuksesta - kaikkine ylilyönteineenkin. Eduskunnassa SMP:n ja jotkut Kokoomuksen kansanedustajat vastustivat sopimusta sillä perusteella, että se vakiinnuttaisi rajan nykyiselle paikalleen ja estäisi Karjalan palautuksen jatkossakin. Sopimusta kannattavat kansanedustajat olivat kuitenkin yleisesti sitä mieltä, ettei sopimus sulje pois mahdollisia neuvotteluja rajan muutoksista ja aluepalautuksista, jos sellaisia joskus aletaan käydä.
Hesarin artikkelissa oli eräs kummallinen lause: "SMP:n edustajat vaativat sopimusta hylättäväksi, koska se betonoi rajan nykyiselleen ja itäkarjalainen heimo jää ikuisesti väärälle puolelle rajaa." Eduskunnan arkistosta varmaan löytyy alkuperäinen dokumentti, mutta sitä näkemättä ei tiedä onko tuossa kyse Hesarin toimittajan vai jonkun SMP:läisen sekoilusta. Kirjaimellisesti tulkittunahan tuo tarkoittaisi sitä, että perinteisen, sodissa menetetyn Suomen Karjalan lisäksi haviteltaisiin vielä Itä-Karjalaakin oikein vanhassa kunnon AKS-hengessä. Jos "rajan väärälle puolelle jäänyt heimo" ei tarkoita itäkarjalaisia, vaan luovutetuilla alueilla asunutta väestöä, joka evakuoitui käytännössä sataprosenttisesti rajan länsipuolelle, on rajan väärä puoli sitten länsipuoli, mikä sekin kuulostaa vähän kummalliselta. Ehkä tuossa on kyse vain siitä, että Suomen Karjalan luovutettujen itäosien asukkaita kutsuttiin löysästi itäkarjalaisiksi samaan tyyliin kuin vaikkapa Lappeenrannan ympäristössä asuvia eteläkarjalaisiksi, ymmärtämättä sen enempää luovutetun alueen demografiasta kuin varsinaisesta Itä-Karjalastakaan. Tuollainen eri Karjaloiden, karjalaisten ja karjalan kielten ja murteiden sotkeminenhan on aika yleistä nykyään sekä Suomessa että varsinkin Venäjällä. Venäjän-tuntija Ilmari Susiluoto kirjoitti Karjala-kirjassaan, että Karjalan palautuksesta puhumista venäläisten kanssa hankaloittaa, kun venäläiset yleensä automaattisesti tulkitsevat sen koskevan myös Itä-Karjalaa.