Nyt Hesarikin osallistuu luovutetun Karjalan ja Itä-Karjalan sotkemiseen

 Evakko Unto Komonen rakensi tulitikuista menetetyn Karjalan kirkot. Joukossa myös Pyhän Neitsyen esirukouksen kirkko, Kizhin saari.

Лінія Маннергейма

 

Slaavilaiset kielet eivät ole ydinosaamisaluetta, mutta minun korviini tässä lauletaan Mannergeimista. Eli kieli olisi venäjää eikä ukrainaa. Että se venäjänkielisten kansanmurhasta.

Nyt se sanotaan suoraan: Jos Ukraina ei voita, seuraavaksi on Suomen vuoro

 Sekä äärioikeiston että äärivasemmiston arvostama sotilasanalyytikko (lue propagandisti) Scott Ritter on ruvennut suorapuheiseksi kun Venäjän sota ei ole mennyt niinkuin Strömsössä:

It’s hard to grasp what Ritter is saying here. Is he actually suggesting that Putin expand the current “special operation” into a full-blown World War? At one point, he casually opines that Russia will have to mobilize 1 and a half million men (Note: Russia currently only has 200,000 in Ukraine) if they want to prevail in Ukraine and then move on to Finland. It’s impossible to tell by Ritter’s tone whether he is simply making an objective observation of ‘what is needed’ to succeed or if he is making an explicit recommendation that he thinks Russia’s High Command should consider. I can’t answer that. 

 

 Onneksi on viitteitä, että sota menee edelleen huonosti, ja H'ersonin vapautus saattaa olla lähellä. Parhaassa tapauksessa Putinin elämäntyö Venäjän yhtenäisyyden pelastajana on mennyttä, ja tilanne muuttuu todella mielenkiintoiseksi...

Karjala-aktivismi ratsastaa jälleen

 Aikaisemmin kommentoimamme omituinen Karjala-aktivismi on saanut jatkoa twitterissä:

Suomalaiset kaipaa vissiin apua ajatustyössä, joten tässä tukikysymyksiä pohdittavaksi:

Jussi Halme @HalmeJus

Sep 10

Mitäs sanotte arvon Suomen naiset ja miehet, pitäiskö käyttää momentum hyväksi ja hakea Karjala takaisin?

 

Joitain kohtia voinee kommentoida:

 

 1. Mihin on Karjala kadonnut? Mistä arvon Suomen herrasväki ajatteli sen etsiä? Keneltä se on hukassa?

 

Katosi Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940. Löytyy nykyisin Venäjältä. On hukassa erinäisiltä sadoilta tuhansilta suomalaisilta, jotka evakuoitiin nykyisen rajan tälle puolelle.

4. Jos tulkitsette Karjalan oikeutetusti Suomelle kuuluvaksi alueeksi, haluan että kirjoitatte akateemiset kriteerit täyttävän tekstin, jossa seikkaperäisesti ja monelta kannalta perustelette ajatuksenne, huomioiden Karjalan alueen lukuisat kansat ja laajan historian.

 

Peusteluiksi  ottaisin keisarillisen manifestin Vanhan Suomen jälleenyhdistämisestä muun Suomen kanssa ja Tarton rauhansopimuksen. Lisäksi voisi mainita, että Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkääjäksi ja erotti.

Tehtävä pisteytetään, ja jokaisesta AKS-lähteestä lähtee miinuspisteitä. 

 

Eivät ole AKS-lähteitä, AKS perustettiinkin vasta 1922 eikä varsinaisesti liity Karjalan palautukseen.

Epäselväksi jää, onko tämä aktivismi pelkkää taukkiutta, vai ono sillä syvempiä tarkoitusperiä.

Talvisodan henki Ukrainassa

 

Karjala-sekoilua

Lukiessani juhannuksena Helsingin Sanomista muotoilija Yrjö Kukkapurosta kertovaa artikkelia pisti silmääni pari lausetta:

"Kukkapuron perhe muutti isän työn perässä Karjalasta Imatralle vuonna 1938. Se oli vain hetkeä ennen kuin Neuvostoliitto hyökkäsi Karjalaan...".

Aivan kuin sanoisi, että joku muutti Uudeltamaalta Porvooseen. Ymmärrän kyllä mitä kirjoittaja tarkoittaa, ja luultavasti/toivottavasti kirjoittajakin tietää, että Imatra on Karjalassa, mutta käyttää sanaa Karjala tarkoittamaan nimenomaan Karjalan menetettyä osaa (Joka muuten pitäisi saada takaisin!). Neuvostoliiton hyökkäys Karjalaan kuulostaa myös oudolta puolitotuudelta, koska hyökkäys kohdistui koko Suomeen, koko rajan pituudelta aina Petsamosta alkaen ja vielä pommitukset päälle länsirannikkoa myöten. Tietysti Karjala ja muut rajamaakunnat olivat ensimmäisinä tulilinjalla, ja runsasväestöinen Karjalankannas, johon puna-armeija keskitti enimmät voimansa, kärsi enemmän kuin harvaan asutut pohjoisemmat seudut - joissa sitä paitsi hyökkääjä ei pystynyt juurikaan etenemään Petsamoa lukuunottamatta.

Lisää epämääräistä Karjalaa tuli vastaan maanantain Hesarissa, jossa kerrottiin, että muusikko Muska Babitzinin äiti oli syntynyt Karjalassa vuonna 1917. Ehkä asia on monillekin selvä, mutta itse jäin miettimään oliko kyse Itä-Karjalasta vai silloisesta Suomen Karjalasta, ja oli pakko luntata Wikipediasta. Siinäkään ei mainittu paikkakuntaa, ainoastaan, että äiti syntyi jossain päin sitä osaa Suomen Karjalaa, joka jouduttiin luovuttamaan (Ja joka siis pitäisi saada takaisin!).

Myönnän, että itsestänikin tuntuu vähän nipottamiselta puuttua löysään terminologiaan artikkeleissa, jotka käsittelevät aivan muita asioita kuin Karjalan kysymystä, mutta ongelma liittyy isompaan sotkuun, jossa Itä-Karjala, perinteinen Suomen Karjala ja sen menetetty osa sekä nykyiseen Suomeen kuuluva osa Karjalaa tuntuvat menevän aivan sekaisin. Oma lukunsa vielä karjalan kieli ja suomen kielen karjalaismurteet, joiden todellisesta suhteesta aika harvalla vaikuttaa olevan ymmärrystä. Lisää sotkua tulee vielä ortodoksisen kirkon yksioikoisesta samaistamisesta karjalaisuuteen - mitä tässäkin blogissa on äskettäin käsitelty. Paljon varmasti voi selittää silkalla tietämättömyydellä, eihän suurin osa ihmisistä muutenkaan tiedä kovin paljon monista muistakaan asioista, mutta epäluuloisuuteen taipuvaisena tyyppinä en voi olla sulkematta pois myöskään tarkoituksellista vaikuttamista, jossa yritetään rakentaa sellaista mielikuvaa, että menetetty Karjala olisi alun perinkin ollut jokin erillinen, vieras, suorastaan puolivenäläinen alue omine kielineen ja kirkkokuntineen, ja siten uusi raja - vaikkakin väkivalloin vedetty - olisi jotenkin luonnollinen ja itsestään selvä. En usko, että nuo Hesarin toimittajat ja muut vastaavat olisivat tarkoituksella juonimassa, vaan toimivat korkeintaan "hyödyllisinä idiootteina", jotka ymmärtämättään pönkittävät vääristyneitä mielikuvia. Joten kerrattakoon vielä: Valtava enemmistö menetetyn Karjalan asukkaista oli suomenkielisiä luterilaisia, ja raja vedettiin ronskisti halki tiluksien ja pitäjien ilman mitään luonnollisia maantieteellisiä tai etnografisia perusteita. Sitä paitsi, jos Suomen ja Venäjän raja olisi vedetty tuollaisilla perusteilla, se sijaitsisi Äänisjärvellä.

Nykyajan karjalaisaktivismi, mitä ihmettä?

Nettijulkisuudessa on alkanut näkyä omituinen ilmiö, jossa karjalaisuus nähdään nimenomaan karjalankielisyytenä ja ortodoksisuutena ja selkeästi erillisenä suomalaisuudesta. Ensi silmäyksellä se vaikuttaa vain wokeilulta, jota ei voi parodioida. Olen aikuisten oikeesti nähnyt keskustelua siitä, miten suomalaisen tulee toimia syödessään karjalanpiirakoita, että ei syyllistyisi kulttuuriseen omimiseen.  Toisaalta, takana saattaa olla määrätietoisempikin yritys sotkea asioita.

Sota ei myöskään ole parantanut keskusteluilmapiiriä Suomen puolella. Vanhat sotatraumat nostavat päätään ja russofobia sen mukana. Russofobialla on pitkät perinteet karjalaisten suomalaistamisessa ja kulttuurin riistämisessä. Karjalaisten ’’siistiminen’’ alkukantaisista suomalaiseen ihannemuottiin sopiviksi on jättänyt syvät arvet, jotka eivät ole lähelläkään umpeutumista. Liika venäläisyys ja ortodoksisuus on pitänyt kitkeä pois, jotta sovimme silloiseen ja nykyiseenkin katukuvaan.

Kun näkee joka päivä sosiaalisen median kanavissa viliseviä r-slurreja, tuo se turvattomuuden tunteen mukanaan. Itselläni lisääntynyt russofobia on vaikuttanut siihen, etten uskalla kulkea kansanpuku päällä julkisilla paikoilla, sillä se tekee minusta näkyvän. Heti sen jälkeen, kun olen saanut rakennettua suhdetta ja parannettuani juurieni katkeamiseen liittyviä haavoja, on taas aika kätkeä osa minusta suojellakseni itseäni.

’’Karjala takaisin’’ -huudahdusta kuulee nyt myös enemmän kuin hetkeen. Siitä on tullut osa suomalaista isänmaallisuutta. Kuitenkin sen pohjalla on niin karelianismin kuin sodan jälkeisen rakentamiskertomuksen vahva omistajuuden tunne karjalaisuuteen. ”Karjala takaisin, vaikka väkisin” voi tuntua suomalaisesta hassun hauskalta (känni)huudahdukselta, mutta karjalaisena se toistaa vain samaa poliittista kaavaa, jossa meidän roolimme on ollut vain selviytyä. Sota ennen ja sota nyt toiseuttaa meidät toisten kansojen omaisuudeksi, ja yhteisömme revitään irti toisistaan ja piilotetaan.

 

 Minulle ei tule ensimmäiseksi mieleen pitää karjalaiseen kansanpukuun pukeutunutta ihmistä putinistina. Sen sijaan se kyllä tulee välittömästi mieleen jos joku puhuu russofobiasta. Karjalan palautuksesta puhuttaessa on aina ollut kysymys ennen kaikkea Viipurista, Sortavalasta ja Käkisalmesta. Suurin osa evakoista tuli tuolta alueelta, eikä ollut sen enempää karjalankielistä kuin ortodoksistakaan. Ovatko tällaiset jutut vain wokea hölmöyttä, vai onko tarkoitus jonkinlaisella informaatiovaikuttamisella sotkea sekä puheita Karjalan palautuksesta että mahdollista Karjalan tasavallassa esiintyvää separatismia?

PS Se kännihuudahdus muuten menee "Karjala takaisin vaikka juomalla!"

 

 

 

Onko Venäjä pääsemässä voitolle vai ovatko kommarit vain idiootteja?

 Sodan alettua, ihan surkeimpia tapauksia lukuunottamatta, kommarit ovat yleensä esittäneet puolueettomia sodan vastustajia, tyyliin "Lenin olisi ammuttanut sekä Putinin että Zelenskyn" (tämän toki uskon,  Lenin ei paljoa syitä kaivannut).  Nyt on kuitenkin alkanut näkyä selviä merkkejä asettumisesta Venäjän taakse.

 

 Onko tämä pelkkää hölmöyttä vai asettumista voittajan puolelle?

Anna Kuznetsova [nimi muutettu] on 25-vuotias ja opettaa venäjää Donetskin teknillisessä yliopistossa. Hän on aina asunut Donetskissa. Hän ei halua näyttää kasvojaan, koska hän pelkää kostotoimia perheenjäseniään kohtaan rintamalinjan toisella puolella, Ukrainan joukkojen hallitsemilla Donbassin alueilla. Nyt sisällissota on ollut käynnissä kahdeksan vuotta, ja siitä tuli kansainvälinen sota Venäjän liityttyä konfliktiin.

Miksi Donbass päätti nousta kapinaan Kiovan hallitusta vastaan vuonna 2014?

Donetskissa ja Luhanskissa, kuten muissakin Ukrainan kaupungeissa, ihmiset nousivat kapinaan vuonna 2014 vastauksena Euromaidaniksi kutsuttuun äärioikeistolaiseen uusliberaaliin vallankaappaukseen. Yhdysvaltain hallinnon tiedetään johtaneen vallankaappausta. Vuoteen 2014 asti Ukraina oli hyvin demokraattinen maa, niin demokraattinen kuin porvarillinen valtio voi olla. Ihmiset, varsinkin venäjämyönteisillä alueilla, ymmärsivät, mitä uusi hallitus toisi tullessaan: uusliberalistisia uudistuksia, äärimmäistä ukrainalaista nationalismia ja historiallista revisionismia.

(Toim. huom. haastateltava tekee kovan väitteen Yhdysvaltain roolista Ukrainan vallankaappauksessa, mutta Yhdysvalloilla on ollut kiistaton rooli nykyisen hallinnon valitsemisessa, aseistamisessa ja rahoittamisessa.)

Mielenosoituksilla oli kansanomainen luonne. Monet ihmiset järkyttyivät Odessan tapahtumista 2. toukokuuta 2014, kun äärioikeistolaiset militantit tappoivat 50 ihmistä poliisin tuella. Monet heistä poltettiin elävältä ay-talossa, ja palavasta rakennuksesta pakoon yrittäneet hakattiin kuoliaaksi.

Protestit vallankaappausta vastaan tukahdutettiin julmasti. Terrori alkoi Ukrainassa. Se huipentui sisällissotaan Donetskiin ja Luhanskiin perustettuja kansantasavaltoja vastaan.

Näitä tapahtumia todistaneena sanoisin, että suurin osa paikalla olevista kannatti ajatusta itsenäisyydestä. Niiden joukossa, jotka eivät tukeneet kapinaa, oli pääasiassa liikemiehiä, keskiluokkaan kuuluvia ja joitain älymystön edustajia. Toisin sanoen tuki erolle Ukrainasta tuli pääasiassa yhteiskunnan pohjalta, työväenluokasta.

Joskus näen, että länsimaisessa lehdistössä nämä tapahtumat esitetään etnisenä konfliktina venäläisten ja ukrainalaisten välillä. Minun nähdäkseni asia ei ole näin. Donbass on etnisesti hyvin monimuotoinen. Esimerkiksi minä olen niiden venäläisten, ukrainalaisten ja valkovenäläisten jälkeläinen, jotka tulivat toisen maailmansodan jälkeen jälleenrakentamaan aluetta. Tämä konflikti on pääasiassa ideologinen. Ihmiset eivät halunneet hyväksyä riippuvuutta Natosta ja Yhdysvalloista ja vastustivat Ukrainassa meneillään olevia ultraliberaaleja uudistuksia. He eivät halunneet venäjänkielisten sortoa eivätkä hyväksyneet [toisen maailmansodan aikaisten] ukrainalaisten natsi-Saksan yhteistyökumppanien ylistämistä. Täällä tunnetaan suurta myötätuntoa Neuvostoliiton menneisyyttä kohtaan. Mielestäni tämä on donbassilaisen identiteetin tärkein osa.

26. toukokuuta 2014 Ukrainan ilmavoimat alkoi pommittaa Donbassia lentokoneilla. Tässä kohtaa ensimmäiset siviiliuhrit menettivät henkensä. Sitä ennen Ukrainan armeija alkoi tukahduttaa mellakoita muissa Donbassin kaupungeissa. Ukrainan valtio ei ole kutsunut tätä sisällissodaksi koko näiden kahdeksan vuoden aikana. Sitä kutsuttiin terrorismin vastaiseksi operaatioksi, vaikka Ukrainan armeija ja uusnatsipataljoonat, jotka lähetettiin tukahduttamaan kapinallisalueita, käyttäytyivät kuin terroristit: pommittivat asuinalueita, tuhosivat infrastruktuuria, riistivät ihmisiltä kansalaisoikeudet ja uhkailivat väestöä.

Miksi luulet Venäjän määrittelevän Ukrainan hallinnon natsihallinnoksi?

Tämä tulkinta on lähellä totuutta. Ukrainaan perustettiin oikeistolainen hallinto, joka oli samanlainen kuin latinalaisessa Amerikassa viime vuosisadalla. Se oli fasistinen prosessi. Viranomaiset käyttivät äärioikeistoa tukahduttaakseen poliittisia vastustajiaan. Historiallista revisionismia tehtiin valtion tasolla. Ukrainan [toisen maailmansodan aikaisia] natsi-Saksan yhteistyökumppaneita pidettiin sankareina. Uusnatsit loivat lapsille tarkoitettuja järjestöjä.

Donbassissa natsipataljoonat levittivät kauhua paikallisväestössä. Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat dokumentoineet Azovin, Aidarin, Donbassin ja Tornadon kaltaisten [aseellisten] yksiköiden rikoksia, mm. paikallisten asukkaiden kiduttamista, laittomia teloituksia, ryöstelyä ja seksuaalista väkivaltaa.

Huolimatta Minskissä allekirjoitetuista rauhansopimuksista, Ukraina jatkoi Donbassin alueen pommittamista, kuten venäläiset sanovat.

Kyllä, se on totta. Rintama-alueet kärsivät erityisesti. Nyt pommitukset jatkuvat. Olen nähnyt, että länsimaiset tiedotusvälineet julkaisivat joskus Donetskista kuvia ikään kuin ne olisivat [muualta] Ukrainasta. 

Ja onko totta, että itsejulistautuneen Donetskin kansantasavallan presidentti Aleksandr Zahartšenko, joka myös osallistui rauhanneuvotteluihin, kuoli pommissa, jonka Ukraina oli asettanut kahvilaan?

Luotan valtiomme turvallisuusministeriön virallisiin tietoihin.

Mitä luulet Donbassin asukkaiden ajattelevan Venäjän sotilaallisesta interventiosta?

Minulla on sellainen vaikutelma, että kansamme tuntee myötätuntoa Kiovan hallinnon panttivankeina pitämiä siviilejä kohtaan, mutta toivoo vihatun Kiovan hallinnon nopeaa tappiota. Olen iloinen siitä, että kansamme on suurimmaksi osaksi vailla vihaa ukrainalaisia kohtaan.

Venäjä käyttää sanaa ”kansanmurha” määrittelemään mitä Donbassissa tapahtui. Luuletko, että se oli kansanmurha?

Minusta tuntuu, että tämä on terminologinen kiista. Minusta sitä on parempi kutsua terroriksi. Tämä ei kuitenkaan vähennä Ukrainan hallituksen rikollisia tekoja.

Mikään ei tunnu viittaavan Venäjän äkilliseen menestykseen.  Huhut päinvastoin väittävät, että Gerasimov olisi haavoittunut mikromanageroidessaan sotaa. Kyllä kysymys taitaa olla toisesta vaihtoehdosta. Onko vesi märkää? Onko paavi katolilainen? Käykö karhu paskalla metsässä?

Sarjassamme kommarien Venäjä-apologioita

 

Entäpä jos YK:n ihmisoikeusajattelu onkin voittajien väline pitää yllä Yhdysvaltain määrittelemää ja muillekin pakottamaa yksinapaista liberaalia maailmajärjestystä, siis USA vetoista kaupallista globalisaatiota? Eihän meillä ole olemassa taivaallista eikä luontoperäistä oikeutta vaan kaikki oikeus on ihmisten itsensä määrittelemää. Onko siis liberaali universalismi, ”historian loppu”, samalla kaiken muun, ellei kaiken loppu?

Jospa Kiina ja Venäjä liittolaisineen, jotka uskovat edustavansa enemmistöä maailman väestöstä ja jotka hallinnoivat keskeistä osaa vielä käyttämättömistä luonnonvaroista, haluavatkin tulkita uudelleen ihmisen vapaudet, tasa-arvon ja ihmisoikeudet – ei vain luonnonvaroiltaan köyhemmän vähemmistön, siis voittajien, vaan koko ihmiskunnan enemmistön ja ekosfäärin kannalta? Olisiko moninapainen järjestys, jonka tavoitteena on ”yhteisö koko ihmiskunnan yhteiselle tulevaisuudelle” (Xi Jinping) oikeudenmukaisempi vaikka se paikoittaisi meidät määrittämään uudelleen liberalistiset vapautemme, tasa-arvomme ja ihmisoikeutemme ekorealismin, siis koko ihmiskunnan ja ekosfäärin, kannalta?

 

Tuohon on nyt vaikea keksiä kommenttia.

Kiinnostavia kommentteja

 Ukrainan sotaa on monissa kommenteissa verrattu Suomen talvisotaan, jossa maan valtaamiseen pyrkineelle ylivoimaiselle viholliselle tuotettiin suuria tappioita ja sen eteneminen saatiin pysäytettyä. Tuossa analogiassa on myös toinen puoli, itsenäisyyden säilyttäminen suurten aluemenetysten hinnalla, mikä voi vielä tulla Ukrainankin kohtaloksi. Venäläiset eivät lähde vapaaehtoisesti pois valtaamiltaan alueilta, ellei Venäjällä tapahdu suurta poliittista muutosta. Tietysti on mahdollista ja toivottavaa, että talouspakotteiden ja sotatappioiden heikentämä Venäjä joutuisi perääntymään ja ukrainalaiset saisivat läntisen aseavun ja oman sitkeytensä voimin vallattua takaisin mahdollisimman paljon alueitaan, mieluiten myös aiemmin miehitetyn Krimin ja Donbasin. Ukrainalaisilla itsellään vaikuttaa olevan paljonkin uskoa sodan suotuisaan lopputulokseen, jopa selkeään voittoon. Parissa lukemassani haastattelussa oli vieläkin pitemmälle meneviä visioita. Ukrainalainen maanviljelijä totesi suomalaiselle toimittajalle, että sodan jälkeen tapaamme sitten vapautetussa Viipurissa. Ukrainan puolella sotiva valkovenäläinen vapaaehtoinen taas ennakoi sodan lopputulosta näin: "Ukraina voittaa tietenkin, Venäjä kukistuu ja Karjala palautetaan Suomelle".

Kaljaa ja sipsejä!

Sodan seuraamisen lomassa on perin rentouttavaa seurata sitä katastrofia, jonka sota ja sen synnyttämä NATO-keskustelu synnyttävät sekä äärivasemmalla että -oikealla.

 

 

Kumpi kartta toteutuu?

 Aikomus oli tämä:

Mutta onko tulos sittenkin tämä:

Luultavasti joku uskoo tätäkin

 

Taistelu Mariupolin hallinnasta on saanut symbolisia piirteitä.

Tämä 90-prosenttisesti venäjänkielinen ja venäjä-mielinen kaupunki on ollut pitkään Azovin natsi-pataljoonan miehittämä.

Suomen media näyttää ylimmistä kerroksistaan mustuneiden kerrostalojen kuvia väittäen rakennusten tulleen Venäjän pommittamiksi.

Totuus on toinen: Azovin natsipataljoonat ovat ottaneet rakennusten siviilit panttivangeikseen miinoittaen ympäristön, valloittaen rakennusten ylimmät kerrokset, joista käsin he tarkka-ampujiensa avulla ampuvat sekä venäläisiä sotilaista että estävät siviileitä pakenemasta. Siviilien nääntyminen nälkään ja janoon rakennusten kellareista ei näitä USA:n tukemia joukkoja kiinnosta.

Ilman natsiarmeijan väkivaltaa kaupunkilaiset olisivat toivottaneet venäläiset tervetulleiksi.

 

Venäläiset taisivat "erikoisoperaatiota" aloittaessaan uskoa, ja hyvä tuli. 

Uskokaa pois, juutalaisnatseja on

 

People are not allowed to know that:

• The State Department ran a coup to overthrow a popularly elected government in the Ukraine using Jewish neo-Nazi groups
• Putin has stated since at least 2007 that NATO on the Russian border was a red line
• Putin spent months begging the entire West to see reason after Zelensky said he was going to put NATO nukes in the Ukraine
• Putin issued a simple list of demands regarding neutrality that would have allowed Zelensky to stay in power if he agreed not to join NATO/EU – six weeks before the invasion – and the media didn’t report on it
• Right now, Putin is still saying that if Zelensky agrees to officially cede Crimea and the Donbass, and sign a neutrality pact, all Russian forces will immediately withdraw from the “country” of “Ukraine”
• Putin’s current war strategy is to minimize civilian deaths (and even Ukrainian military deaths, via the full amnesty offer), which is why the war wasn’t over in 72 hours, as Western military strategists (same ones who planned the Afghan surrender) claimed it should have been
• There is no possibility that the Ukraine can win a war against Russia – this is Easter Bunny stuff – and by refusing diplomacy and arming the Ukrainians, while feeding them false hope, they are cynically trying to create as much death and destruction as possible, even though the ultimate outcome would have been the same if Ukraine had surrendered on day 1, except with many more dead people and destroyed infrastructure
• Zelensky is literally a criminal thug who got paid tens of millions of dollars to serve as a puppet for the West and local Jewish oligarchs, and there is still no evidence he is in Kiev at all – people are being told he’s a hero because he is sending people (non-Jews) to die for no reason
• The fact that WWIII could happen on purpose or by accident at any minute
• The atrocities that Ukrainian Jewish neo-Nazi groups were committing for the last 8 years
• Biological “research labs” are indistinguishable from biological weapons labs, in the same way that “defensive nukes” are the same thing as “offensive nukes”

Those are all secret facts.

Jos ihmettelitte, ne ovatkin naleja

 Moni meistä on varmaan ihmetellyt, miten natsivaltion presidentti voi olla juutalainen. No, tässäpä selitys:

Many have heard of Godwin’s Law, or the rule of Nazi analogies: an Internet adage asserting that as an online discussion grows longer (regardless of topic or scope), the probability of a comparison involving Nazis or Adolf Hitler approaches. However, an important corollary is that whenever someone compares someone or something to Nazism – that person has lost the argument and/or the argument is summarily over.

Essentially, the world is to accept that all discussions of Western politics cannot discuss the anti-Western Liberalism ideology which was German Nazism.”

Yes, Russia should have accepted that in February. Practically nobody west of the Oder River understood what Moscow meant by “denazification”, and they still don’t after a month of Russian explanations.

Russia’s military operation has made much harder by failing to recognise the iron Western cultural reality of Godwin’s Law, and the reality that the West only associates Nazis with anti-Semitism and – not at all! – with Russophobia, despite the 20+ million Russian deaths at the hands of the Germanic Nazis.

This is how iron that law is: Political science PhD holders have responded to me with, “But… Ukraine’s president is Jewish – how can there be Nazis?” If you cannot even get Western political science PhD holders to see where you are coming from – even remotely – you have zero chance to get the average Westerner to understand you.

Thus it’s a total, ongoing public relations catastrophe.

It’s not an easy problem to fix

It’s such a huge problem I actually have to discuss it in detail in my new book on the Yellow Vests, in a chapter titled: “Where the West is stuck: The fascism of the 1930s and the ‘fascism’ of the 2020s”. The West is stuck in misunderstanding what fascism is, and in 2022 Russia has not solved this problem; they have maybe even made it worse?!

It’s not an easy problem to fix, but in April 2014 I must say that I was farther along than Russia is in 2022 – well, at least I tried to propose some solution in a column for PressTV titled, “Ukraine: The Rise of the ‘Nalis’”. I can’t find a link for it anywhere – I’d complain about how Iran’s PressTV has been so deplatformed but – thanks in part to the awful Russian public relations campaign – Russia has now become even more deplatformed than us, wow! If someone finds a link, great, but these highlights show the idea still holds up: the combination of rabid Nationalism and far-right Liberalism (in economics, politics and in anti-socialism) is still the problem in Ukraine. The column began:

“The combination of ultra-nationalists and ultra-liberals who have overthrown the Ukrainian government is indicative of a new type of political party in the region: National Liberals, or ‘Nalis’. They are to be differentiated from ‘Nazis’ – National Socialists – only by the economic ideology of liberalism (otherwise known as free-market capitalism).

…

But it is a mistake to call the protesters in Ukraine “Nazis”. Yes, at Maidan Square there was plenty of footage taken of neo-Nazis, fascists, violent anarchists and other types who showed up to a political protest in camouflage and armed with a firearm. But they are actually “Nalis” – National Liberals.

---

Did “Nali” catch on? No, but did Russia come up with anything better?

Are they even strenuously pushing the term “Ukrainian Civil War”, which is no longer just a “possibility” but today’s reality, in my estimation?

I understand how Russians would use “Nazism” synonymously with “Russophobia”, just I understand how Jews would use “Nazism” interchangeably with “anti-Semitism”, but clearly most Westerners do not understand the former and only the latter. Given that the “Nalis” have been around since 2014, and given that the US has used shameless Russophobia to distract from the political failures of the two mainstream parties in their 2016 election, I’m surprised that Russia couldn’t come up with a better way to express “pathological and murderous hatred towards Russia”?

BTW, Ukrainan presidentin äidinkieli on venäjä.

Homojen syytä kaikki

 Suomen tyhmin (ex)pastori valistaa meitä twitterissä:

Ukrainan Zaporozhyen ja Melitopolin metropoliitta Luka (Andrei Vjatšeslavovitš Kovalenko) päivän saarnassa: "Ja ennen Sodomaa ja Gomorraa asui maan päällä ihmisiä, joilla oli luonnottomia taipumuksia. Mutta kun näissä kaupungeissa synti nousi normiksi ja sai lain suojeluksen, tuli tuli- ja tulikivisade niiden asukkaiden päälle. Toivoiko joku, että Kiovaa katsottaisiin rauhallisesti taivaalta, kun sodomiitit kävelevät Kiovassa - Pyhän Venäjän ortodoksisuuden kehdossa? Joku sanoo: "Mikä sitten niiden ihmisten vika, joilla ei mitään tekemistä tämän kanssa?" Vastaan ​​- välinpitämättömyydessä. On vain yksi tapa lopettaa sota - kääntyä Jumalan puoleen."

 Käännytään sitten:  ”Jumalan äiti, Pyhä Neitsyt, häädä Putin!”

"Venäjä vapauttaa Ukrainan ukrainalaisille"

 Hei ihan oikeesti kommarit:

Venäjän presidentti Putin ilmoitti aloittaessaan sotilasoperaationsa Ukrainassa, että tavoitteena on vapauttaa Ukraina narkomaanien ja fasistien vallasta. Sen lisäksi tavoitteena olisi tuhota USA:n rakentamat sotilaalliset kohteet, joiden voisi tulkita uhkaavan Venäjän turvallisuutta sekä estää Ukrainan NATO-jäsenyys.

Yhdysvallat suoritti väkivaltaisen vallankaappauksen Ukrainassa v.2014 yhteistyössä Ukrainan natsien ja eräiden EU-maiden kanssa. Tarkka-ampujat ampuivat kylmäverisesti yli sata mielenosoittajaa ja poliisia, sattumanvaraisesti.Vaaleilla laillisesti valittu presidentti yritettiin murhata ja ajettiin maanpakoon. Yhdysvallat valitsi seuraavan hallituksen. 

Odessan kaupungissa 2.5.2014 natsit ajoivat Maidanin seurauksia vastustavat henkilöt ammattienyhdistyksen taloon pakoon. Natsit sytyttivät rakennukset tuleen päästämättä sisälläolijoita ulos huutaen:"torakat palaa, torakat palaa".Yli 40 ihmistä paloi karrelle, useat muut vahingoittuivat.

Yhdysvallat valitsi laittoman hallituksen ja edellistä presidenttiä tukeneet puolueet hajotettiin, juutalaisia hautausmaita vandalisoitiin. Itä-Ukrainassa aloitettua laittomuuksia vastustavia asukkaita vastaan aloitettua sotaa alettiin kutsua "terrorisminvastaiseksi sodaksi". 14 000 ihmistä on tähän mennessä kuollut, heistä 400 lasta.

 Tätä ei kyllä hirveän moni niele.

Halosen vappupuhe ad nauseam eli voiko enää tyhmempää olla

 Muistatteko vuoden 2006 presidentinvaalien valeuutisen, jota ProKarelia levitti, ja joka mahdollisesti maksoi Niinistölle vaalivoiton? Puskaradio kertoi tuolloin tuoreeltaan, että valeuutisen lähde oli ollut aasinajaja, tuo Karjala-keskustelun vastenmielisin hahmo. Tämä valeuutinen on yllättäen jälleen pompannut julkisuuteen, ja tällä kertaa se saavutti minut niin nopeasti, että tieto alkuperäisestä lähteestä oli tallella. Puskaradio oli ilmeisesti  oikeassa.  Vuoden 2006 älämölön jälkeen tyyppi ei voinut olla tietämätön uutisen perättömyydestä eikä siitä, että se kumottaisiin nopeasti. Pitääkö yrittää olla vielä tyhmempi kuin venäläiset?

Пу́тін — хуйло́

 Ei Alko voisi alkaa myydä tätä venäläisten tuotteiden tilalla? Voisi ottaa elämänsä riemukkaimmat kännit.

Kapitalismi voittaa

 Venäjä ei ole vieläkään uskallettu avata arvopaperipörssiä. Keskuspankki on joutunut nostamaan ohjauskoron 20%:iin ja luultavasti joutuu kuluttamaan käytettävissä olevan valuuttavarannon tukiostoihin jotta rupla ei romahtaisi ihan vielä lopullisesti. Putinille luulisi alkavan vähitellen valjeta, että voidakseen käyttäytyä kuin sosialismissa, pitäisi elää sosialismissa. Putinin kannalta tämä ei voi päättyä hyvin. Toivottavasti meidä muiden kannalta voi.

Ukraina

 Nyt ollaan sitten tässä vaiheessa

Parikymmentä vuotta toveri Putinin touhuja ja retoriikkaa seurattuani en
ole erityisen yllättynyt viime päivien tapahtumista. Draaman kaarihan on
suoraan diktaattorien käsikirjasta: ensin otetaan haltuun
tiedotusvälineet, tukahdutetaan poliittinen oppositio ja vapaa
kansalaistoiminta, sitten aletaan kaikenlaisilla kepulikonsteilla
ahdistella naapurimaita ja aiheuttaa häiriötä muuallakin maailmassa ja
lopulta lähdetään tosissaan rynnimään isolla armeijalla rajojen yli.
Koko ajan suolletaan tökeröitä valheita ja vainoharhaisia sepustuksia,
joilla törkeyksiä yritetään perustella - ja kaikki on tietysti aina
muiden syytä, kun niin kauheasti uhkaavat kilttiä, viatonta Venäjää.
Pitääkin Suomella olla tuollainen monsteri naapurina. Onneksi edes
Baltia on Natossa. Siihen suuntaanhan Putinin katse seuraavaksi kääntyy,
ellei käy niin onnekkaasti, että juuttuu Ukrainan mutaan pitemmäksikin
aikaa, jolloin Venäjän kansa voisi alkaa tosissaan saada tarpeekseen
sotapolitiikasta ja diktatuurista.

Mulla tuli just vähän oksennusta suuhun

 Venäjällä on edelleen ymmärtäjänsä, sekä vasemmalla:

Venäjä kärjisti Ukrainan kriisin sotilaallisesti nykyiseen pisteeseen osoittaakseen, ettei Euroopan vakautta ja turvallisuutta voida taata ilman, että Venäjä tulee kuulluksi sen luomisessa. Samalla maa tuli osoittaneeksi ehkä tahtomattaan, että sotilaalliseen voimaan perustuva turvallisuusjärjestelmä tuottaa hauraan ja epävakaan voimatasapainon. Sitä horjuttavat säännöllisesti uudet ja kehittyneemmät asejärjestelmät ja valtioiden taloudellisen voiman ja intressien muutokset. Tämä näkyy USA–EU–Kiina–Venäjä-välisissä suhteissa ja niiden jännitteissä.

Ukraina on joutunut kärsijän asemaan tässä geopoliittisessa kamppailussa. Osittain se johtuu Ukrainan omista valinnoista, mutta suurimmaksi osaksi syynä on ollut sen joutuminen suurempien valtioiden ristiriitojen areenaksi. Käytössä on ollut sotilaallinen, taloudellinen, psykologinen ja kybervaikuttaminen. Media on toistanut Moskovan ja Washingtonin vastakkaista sanomaa melko kritiikittömästi jakolinjan molemmin puolin. Poikkeuksiakin on, mutta useimmiten kriittiset äänet ovat pieniä toimijoita. Niihin on kuulunut myös itse Ukrainan johto, joka on pitänyt amerikkalaisten arvioita Venäjän hyökkäyksestä haitallisena hypetyksenä.

Sotajoukkojen liikkeelle paneminen Itä-Ukrainan tilanteessa synnyttää uhan. Mutta vaikka Itä-Ukrainan kriisin ratkaiseminen on akuutti ongelma, se ei ole kuitenkaan ongelmista suurin. Kyse on lopulta koko eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä. Venäjä uskoo voivansa pysäyttää jo pitkään vastustamansa Naton laajenemisen itselleen tärkeimmillä alueilla asevoimiensa kasvaneilla muskeleilla.

Toisaalta on hyvä muistaa, ettei Venäjän intressien ottaminen huomioon ole niin tavatonta kuin nyt on annettu ymmärtää. Edellisen kerran Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyys oli esillä vuonna 2007, kun Yhdysvallat ajoi sitä. Venäjän vastustuksen vuoksi suuret eurooppalaiset jäsenvaltiot estivät hyväksymisen Naton Bukarestin huippukokouksessa. Kompromissina kokous päätti pitää oven auki Ukrainan ja Georgian myöhemmälle hyväksymiselle.

 

Että oikealla:

 

Jos olisimme nyt natossa, niin Helsinki-Vantaalta olisi lähdössä tuhansia nuoria suomalaisia miehiä kuolemaan.

Vastoin heidän omaa tahtoaan ja korruptoituneen puolustusministeri Kaikkosen tahdosta. Muistaahan vielä kaikki herra Kaikkosen saamat tuomiot Nuorisoasuntosäätiön rahojen käytöstä.

Oli keskustalta suuri riski laittaa tämmöisellä taustalla oleva mies ministeriksi. onko raha vaikuttimena kun Kaikkonen

on työntämässä aseitamme Ukrainan Natseille. On lisäksi olemassa pelko, että nämä aseet päätyisivät Natsien kautta esimerkiksi terroristeille. Ja näin aseet palautuisivat Suomeen ISIS-terroristien haltuun.

Mutta takaisin Natoon. Meidän Nato-Natsihenkiset upseerimme työntäisivät varusmiehemme kaikista pahimpiin paikkoihin

tässä sodassa, missä meillä ei ole osaa eikä arpaa. Upseerimme ovat nykyisin yhtä ahneita ulkomaisille viroille kuin korruptoituneet poliitikkomme. Kauas on menty rehellisistä, isänmaallisista upseereistamme noin kymmenen vuoden aikana. Jopa suomenliput on näitten toimesta vaihdettu Natsi-EU-merkiksi asepuvuissamme.

Vaihtoon tämmöiset upseerit!

 

Jos tilanteesta jotain hupia on löydettävissä, se lienee siinä, että sekä persujen että Vasemmistoliiton pakka on nyt todella sekaisin, ja loikkaukset SKP:hen ja VKK:hon todennäköisiä. Toivottavasti Venäjälle matkustaa sen verran ruumispusseja, että venäläiset tajuavat, että tämä ei ollut hauska juttu.

Kommarit pistävät aina vain paremmaksi

 Tämä Kulttuurivihkojen sivuilla julkaistu flatus cerebri alkaa olla kaiken huippu:

Tällä hetkellä näyttää Yhdysvaltojen keino dominanssinsa säilyttämiseen olevan se, että se kykenisi yllyttämään Venäjän sotilaalliseen vastaiskuun ja väittämään sitten, että tämän vastaiskun kostaminen on tärkeämpää kuin mikään puhtaasti kansallinen taloudellinen etu. Poliittisten asioiden alivaltiosihteeri Victoria Nuland totesi ulkoministeriön lehdistötilaisuudessa 27. tammikuuta: ”Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan tavalla tai toisella, Nord Stream 2 ei etene.” Nyt näyttää, että Yhdysvallat yrittää kiristää tilannetta Ukrainan osalta katkeamispisteeseen. EU:sta ja Euroopasta ei väliksi, kuten Nuland ilmaisi ytimekkäästi vuonna 2014 sen, kuka sanelee Naton jäsenten politiikkaa: ”Fuck the EU”.

 

Googletus paljasti, että kirjoittaja on varmaankin tämä sankari.  Toivottavasti kirjoittaja ymmärtää varoittaa entisiä(?) työantajiaan tästä amerikkalaisten katalasta juonesta. Venäjähän voisi tehdä sen tyhjäksi vetämällä joukot pois Ukrainan rajalta. Kyllä silloin imperialistia harmittaisi!

Kommarit joutuvat näyttämään korttinsa

 Voisi luulla, että kommarit eivät olisi enää Venäjän kavereita, kun Venäjällä ei ole enää sosialismia. Vanhojen tuttujen tapausten lisäksi muutkin alkavat paljastamaan korttejaan kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkaa näyttää entistäkin todennäköisemmältä. Osittain asetutaan enemmän vain USA:ta ja NATOa vastaan:

Pohjoisamerikkalainen imperialismi on edelleen maailman vahvinta, ja Venäjä kutistuu sen vieressä geopoliittisella pelilaudalla. Toisin kuin Nato, joka on laajentunut Venäjän rajoille, ei Venäjä ole mikään eksistentiaalinen uhka tai ylivoimainen kilpailija Yhdysvallan imperialismille.  Vaikka Venäjä on vaatimattomampi, ”pelkästään” alueellinen imperialistinen valtio, olisi silti naiivia ajatella, että se istuisi toimettomana, kun Nato piirittää maata tukikohdilla, järjestää jatkuvia sotaharjoituksia sen rajojen tuntumassa, asettaa diplomaattisia ja kaupallisia kiristyskeinoja jne. Venäjän Ukrainan-politiikka, joka laukaisi myös Suomen liberaalien sotahimot, tule nähdä tässä laajemmassa geopoliittisessa kontekstissa, samoin kuin Suomen tapaus itse. Vain suomalaisten liberaalien patrioottien kapeassa näkökulmassa pääasiallinen kysymys ja tekijä poliittisessa analyysissa voisi olla pienen valtion, kuten Suomen tai Ukrainan, koskemattomuus.

 

Osittain sitten toistetaan ihan suoraan Venäjän narratiivia (Pääsinpä käyttämään muotisanaa!):

Ukrainan kommunistisen puolueen pääsihteeri Petro Symonenko sanoo, että läntisten tiedustelupalvelujen suunnittelema "Euroopan uudelleenjako" johtaa sotaan Venäjän kanssa. Asiasta kertoo Morning Star.

Hän varoitti vastikään muodostetusta Britannian, Yhdysvaltojen ja Puolan militaristisesta liitosta, joka on lisäksi liittoutunut Ukrainaa hallitsevan natsioligarkkihallinnon kanssa.

Pääsihteeri sanoo, että viimeisin hyökkäys toteutettiin "kansainvälisen pääoman käskystä, Yhdysvaltojen ja Naton suojeluksessa Euroopan alueellisen uudelleenjaon vuoksi". Symonenkon mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tekee aktiivisesti yhteistyötä CIA:n, MI6:n ja muiden länsimaisten tiedustelupalvelujen kanssa.

– Puhumme erityisesti hänen tapaamisistaan MI6:n johtajan kanssa Lontoossa vuonna 2020 ja CIA:n johtajan kanssa Kiovassa tammikuussa 2022, hän lisää.

 

Pitkällä tähtäimellä tästä touhusta ei seuraa hyvää Venäjällekään, mutta mitä ikävyyttä meille muille tulee sitä ennen?

Hyvä periaate, Putin

 Putinin kesällä julkaisema artikkeli synnyttää epäilyksen, että  Venäjän vaatimukset Natolle ovat vain tekosyyn hakemista hyökkäykselle Ukrainaan. Huono homma Ukrainalle, mutta ehkä parempi muulle Euroopalle. Putinin ajatuksista yksi kyllä pistää silmään:

Neuvostoliiton perustuslakiin 1924 kirjattu tasavaltojen oikeus erota liitosta on Putinin mukaan ”vaarallinen aikapommi”. Hän nostaa esille edesmenneen työtoverinsa, Pietarin pormestarin Anatoli Sobtšakin ajatuksen, jonka mukaan Neuvostoliitosta eroavan valtion pitäisi tyytyä niihin maantieteellisiin rajoihin, jotka sillä oli, kun Neuvostoliitto perustettiin vuonna 1922.

 1922 kyllä nykyisten Ukrainan ja Valko-Venäjän länsiosat kuuluivat Puolaan, Venäjästä Kaliningradin alue Saksaan, Abrene Latviaan, Petserinmaa ja Narva-joen itäranta Viroon, Karjala, Salla ja Petsamo Suomeen ja Etelä-Sahalin ja kaikki Kuriilit Japaniin. Jotenkin tuntuu, että Putin ei kuitenkaan laske näitä mukaan.

Mitä Putin aikoo ja mitä anarkistit aikovat?

Putin näyttää olevan pelaamassa pöyristyttävää uhkapeliä, joka voi johtaa avoimeen sotaan Ukrainassa. Parhaassa tapauksessa tällainen johtaisi Venäjän hajoamiseen, mutta hinta olisi melkoinen. Pahimmassa tapauksessa seuraus voisi olla maailmansota tai koko Euroopan joutuminen Venäjän etupiiriksi.

Yllättävän käänteen toi anarkisti, jota olemme joskus jopa siteeranneet:

Nord Stream 2 -putken kaatamisesta tuli Yhdysvaltojen ulkopolitiikan päämäärä Donald Trumpin aikana, Trump halusi lisätä amerikkalaisen nestekaasun myyntiä Eurooppaan. Joe Biden on omaksunut Trumpin linjan sekä Kiinan että Venäjän suhteen. Kaasuputken avaaminen on pyritty estämään luomalla kuvaa Ukrainaa uhkaavasta Venäjän invaasiosta. Marraskuussa Yhdysvallat toi Mustallemerelle sotalaivoja, ja Venäjä vastasi sulkemalla lähes koko Asovanmeren. Marras-joulukuun vaihteessa Yhdysvallat esitteli Nato-liittolaisille laajan tiedusteluaineiston, jonka se väitti todistavan Venäjän kokoavan joukkojaan ja valmistelevan hyökkäystä Ukrainaan vuonna 2022.

 

Yhtäkkiä Venäjän joukkojenkeskitys näytetään kiistettävän kokonaan, mitä Putin itsekään ei ole yrittänyt. Kaikki onkin yhtäkkiä USA:n juonta LNG:n myymiseksi (BTW LNG ei ole samaa kuin mitä meillä sanotaan nestekaasuksi). Kuka tai mikä ohjaa näitä Putinin vastustajina esiintyviä anarkisteja?