Kukahan vuotaa?

Hesarin viikonloppuna julkaisemat salaiset paperit eivät varmaan ole jääneet keneltäkään huomaamatta. Nyt itse vääryystieteen desantti on puuttunut asiaan:

Helsingin Sanomat on NATO:n agentuuri, joka viikonloppuna toteutti Sauli Niinistön vastaisen kostoiskun. On turha puhua mitään journalismista, lähdesuojasta, tiedustelulaeista, sananvapaudesta jne. Helsingin Sanomilla ei ole tässä mitään journalistisia tavoitteita. HS ajaa ainoastaan ja on aina ajanut, NATO:n ja angloamerikkalaisten tiedustelupalvelujen etuja ja intessejä.

---

Ei kai kukaan väitä, että asiaan osallistuneet "toimittajat" olisivat mitään muuta kuin NATO:n kuuliaisia agentteja ja asiamiehiä, jotka vuositolkulla ovat tehneet kaikkensa vain ja ainoastaan Suomen NATO-kannan muttamiseksi. Helsingin Sanomat ei ole "lehti" vaan NATO:n vakoilu- ja tiedotuskeskus sekä angloamerikkalaisten erikoisoperaatioiden tukikohta.

Niinistö on joutunut samanlaisen NATO:n sotilaallisen hybridioperaation kohteeksi kuin presidentit Trump, Zeman tai Dodon. Heidät yritetään lamauttaa ja heidän yrityksensä kehittää Venäjä-suhteita estää. 

 

---

 

Hassua, että Suomeen hiljattain perustettu "Hybridiosaamiskeskus" nauttii täydellistä syytesuojaa, sinne poliisi ei voi tehdä kotietsintää, sen työntekijöiden ei tarvitse noudattaa mitään oikeuden päätöksiä, ja kaikessa se ajaa NATO:n ja angloamerikkalaisten tiedustelupalvelujen etua. Tuskin on vaikea arvata, "mistä" salaiset tiedot on vuodettu.Asiaan liittyvä suomalaisten ja venäläisten asiantuntijoiden lehdistötilaisuus huomenna Moskovassa Natsional-hotellin Novgorod-salissa klo 12 (os. Punainen tori).

 

 

Hämmästyttävää, olen jostain  samaa mieltä desantin kanssa: Minustakaan ei ole vaikea arvata, mistä tiedot on vuodettu.

Venäjän valot

Venäjäkin liittyi niiden monien maiden joukkoon, jotka juhlistavat Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä valaisemalla rakennuksia ja muita kohteita sinivalkoisella valolla. Lukiessani listaa eri maiden kohteista huomasin Venäjän toimivan hieman erilaisella logiikalla kuin muut maat, jotka valaisivat omia kansallisia monumenttejaan. Venäjän sen sijaan näyttää valinneen kohteet, jotka liittyvät eri tavoin suomalaisuuteen. Moskovassa valaistiin Suomen suurlähetystö, Petroskoissa kansallinen teatteri, luovutetulla alueella Laatokan rannalla Lumijoen kirkko, Pietarissa taas etnografinen museo, joka ei sinänsä liity Suomeen, ellei kyseessä ole vihjaus siitä minne suomalais-ugrilaiset kansat Venäjän mielestä kuuluisivat - ja minne monet niistä ovat jo päätyneetkin. No, kiitos muistamisesta kuitenkin.

Vääryystieteen desantti Bätmän selittää

Desanttimmekin on pistänyt lusikkansa venäläiseen dokumenttisoppaan. Tosin tulos ei ole kovin mielenkiintoinen, vain pari kohtaa ansaitsee maininnan:

Sitten päästään ns. Mainilan laukauksiin, joita ei tähän päivään saakka ole tyhjentävästi selvitetty - niistä ei näet ole löytynyt mitään riidatonta evidenssiä arkistoista. Tunnelma rajalla oli tuohon aikaan todella kireä ja ampumavälikohtauksia oli usein, ei siis ole mitenkään poissuljettua, että Suomen puolelta olisi todella ammuttu Mainilaan.

Ei myöskään ole riidattomasti todistettu, että joulupukkia ei ole olemassa. Se, että jokaisella tutkitulla joulupukilla on ollut irtoparta ei ole riidaton todiste siitä, että joulupukkia ei olisi.  Venäjällä on ollut lähes 80 vuotta aikaa esimerkiksi kertoa Mainilassa sankarikuoleman saaneiden sotilaiden nimet. SE, että niitä ei ole näkynyt, tekee Mainilan laukauksista suunnille yhtä uskottavat kuin joulupukista.

Talvisota ja siihen liittynyt rajan siirtäminen todetaan tämän jälkeen eräänlaiseksi välttämättömäksi harjoitukseksi. Näin annetaan ymmärtää, että nykyinen rajan sijainti on oikea, koska se suojaa myös Natolta.

Olisikohan syytä tarkistaa almanakasta, mitä vuosisataa nyt eletään ja sitten vähän ajatella miten nykyaikainen suursota käytäisiin?

 Dokumentissa unohdetaan kertoa se, että Suomessa kaavaltiin talvisodan aikana Venäjän nukkehallituksen perustamisesta ja Trotskin tai Kerenskin kutsumista sen johtajaksi. Venäjän nukkehallitus ajateltiin sijoittaa esimerkisi vallattuun Repolaan. Trotskin tai Kerenskin kutsuminen tähän tehtävään tarkoittaa, että Suomen johto kaavaili jo talvisodan aikana koko neuvostovaltion horjuuttamista ja hävittämistä ja sisällissodan lietsomista Venäjälle. Suomessa kaavailtiin myös Venäjän kansanarmeijan perustamista ja sitä alettiin myös koota, tosin sodan loppuminen keskeytti hankkeen.

Tästä kirjoitti jo (onneksi) edesmenneellä KareliaForumilla nimimerkki Kylmyri, trolli sanan varsinaisessa merkityksessä. Väitti vieläpä suunnitelman olleen olemassa jo ennen talvisotaa. Todellisuus on vähän vaisumpi: kysymyksessä oli hallituksen kokouksessa sodan aikana kerran heitetty idea, ja jo Trotskin nimi osoittaa idean olleen kuolleena syntynyt. Ajatelkaa muuten, miten kamalia me olemmekaan. Kaavailimme peräti neuvostovaltion horjuttamista. Hyi meitä.

Tibla jääb tiblaks

Kyllä Venäjä valitettavasti on entisellään. Uusi 'historiadokumentti' on täysin Neuvostoliiton ja tyhmän pastorin linjoilla:

Videolla kerrotaan että talvisodaksi puhjennut konflikti Neuvostoliiton ja Suomen välillä juontaa juurensa vuoteen 1917, kun Suomi itsenäistyi. Ohjelman kertojaäänen mukaan itsenäistyminen ei tyydyttänyt läheskään kaikkia suomalaisia, sillä ”ylivoimainen enemmistö suomalaisista halusi jäädä Venäjän yhteyteen”. Kertojan mukaan juuri tästä kumpusi Suomen sisällissota.

---

 Videolla väitetään, että Suomi provosoi talvisodan alun tahallaan ampumalla Neuvostoliiton puolella olleeseen Mainilan rajakylään.– Kun 26. marraskuuta 1939 Suomen tykistö peitti tulellaan Mainilan kylän ja me kärsimme merkittäviä tappioita, tuli vihdoin selväksi se, että Suomi laskee Wehrmachtin (Saksan armeijan) tuen varaan ja yrittää tarkoituksella saada Puna-armeijan aloittamaan sodan, jotta Suomi voisi itse esiintyä maailman silmissä kärsivän uhrin asemassa, kertoja selittää videolla.


---


– Suomi oli silloin, jos sitä vertaa nykyaikaan, yhtä kuin Ukraina on nyt. Se on, anteeksi vain, meidän aluettamme, Suomi oli osa Venäjän imperiumia, Kansallinen turvallisuus -instituutin johtaja Aleksei Diashev sanoo videolla.


---


Videon mukaan harva tietää, että Yhdysvaltain puolustusministeriö on mallintanut talvisotaa uusilla supertietokoneillaan. Kun Pentagonin tietokoneelle oli syötetty kaikki talvisodan tiedot, se oli päätynyt yllättäen toteamaan, että ”Neuvostoliitto voittaisi sodan vain siinä tapauksessa, että se tekisi kaksi ydinaseiskua Mannerheimin linjalle ja Suomen pääkaupunkiin”.Ydinase-vastaus ei kuulosta kovin realistiselta supertietokoneen johtopäätökseltä, sillä talvisodan aikana sen paremmin Yhdysvalloilla kuin Neuvostoliitollakaan ei ollut vielä ydinpommia. Pentagon-viittauksella lieneekin tarkoitus luoda mielikuvaa siitä, että Yhdysvalloilla oli ja on yhä Suomen suhteen jokin erityisintressi.


Tässä kohtaa iltsari ei taida olla ihan kartalla. Tuossa on selvästikin kysymys yrityksestä selittää Neuvostoliiton heikkoa sotamenestystä. 'Mannerhein-linja' oli niin vahva, että supertietokoneen mielestä sitä ei olisi voinut murtaa ilman ydinaseita, mutta Neuvostoliitto lopulta kuitenkin onnistui. Ni!

Venäjältä kuuluu kummia

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005464084.html

En oikein tiedä miten tuohon pitäisi suhtautua. Täyttä asiaahan ukko puhuu, mutta vaikea sanoa onko  kyse yksityisen ihmisen rehellisyydestä vai jostain venäläisten omituisesta yrityksestä aiheuttaa hämmennystä, kun kerran kaikenlaista trollaamista, epätietoisuuden luomista ja ristiriitaisen informaation levittämistä harrastetaan laajassa mitassa ja yleensä vielä valtiojohtoisesti. Toisaalta Venäjältä kuuluu vielä nykyäänkin puheenvuoroja, joissa ilmeisen vilpittömästi halutaan tunnustaa historialliset tosiasiat ja jopa jollain tavoin hyvittääkin tehtyjä vääryyksiä. Ehkä Milonovinkin kommentti kuuluu tuohon sarjaan, mutta oli kuinka hyvänsä, on varmaan ylioptimistista toivoa, että se heijastelisi muutosta Venäjän nykyisen valtionjohdon suhtautumisessa vähemmistökansojen oikeuksiin tai rehelliseen historiankirjoitukseen.

Lenin-setä asuu puistossa

Vaikka venäläiset eivät itse tunnu oikein tietävän miten suhtautua historiaan, onneksi se, miten suomalaisten pitää suhtautua, on vielä selvää:

Mielipide Leninistä voi jakautua Venäjällä, mutta Suomessa ei niinkään. Suomelle Lenin ei ole koskaan ollut verinen ”aggressiivinen hirmuhallitsija”, eli despootti. Suomelle itsenäisyyden 100-vuotistapahtuma on suuri ja iloinen juhlan aihe. Mutta Venäjälle vuoden 1917 vallankumouksen 100-vuotistapahtuma ei ole juhlaa, vaan historiallista muistamista. Maan uudelleenrakennus jatkuu tänäkin päivänä. 

Tekstissä sanotaan myös:

 Sopimuspuolet tukevat suomalaisten ja suomensukuisten kansojen ja kansallisuuksien omaperäisyyden säilyttämistä Venäjällä ja vastaavasti Venäjältä peräisin olevien omaperäisyyttä Suomessa. Ne suojelevat toistensa kieliä, kulttuuria ja historian muistomerkkejä.

Tiedämmehän me, miten hyvin Venäjä on tätä viime aikoina noudattanut. Mielenkiintoista myös, että puisto ilmeisesti kuitenkin tulkitaan Venäjän muistomerkiksi.

Lenin on muuten sijoittanut toisen kätensä näppärästi peittämään sitä, että rajat eivät ole ne, jotka Suomella oli silloin kun Lenin tunnusti itsenäisyyden.

Aasinajajan uusi typeryys

Aasinajajasta ei ollutkaan pitkään aikaan kuulunut mitään, mutta valitettavasti hän ei ole kadonnut eikä tullut järkiinsä.  Tässäpä uusin tempaus:

MAAOIKEUDESSA KÄSITELLÄÄN POHJANVALTAUSTA NORD STREAM 2 -LINJAUKSELLA
Venäläisen osapuolen odotetaan vastustavan valtausta kiivaasti.Vantaan Maaoikeudessa käsitellään keskiviikkona 8. marraskuuta 2017 kello 10.00 varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti ja lupalakimies Kari Silvennoisen maanvaltaushakemusta, jossa hän hakee oikeutta 100 neliökilometrin suuruiseen maa-alueeseen Suomenlahden pohjassa.Alue on vallattu lain mukaisesti niin, että sen kuhunkin nurkkaan on laskettu valtauksen osoitukseksi valtauspaalut.

Odotettavissa yhtä vaikuttava menestys kuin aikaisemmistakin hölmöilyistä.

Mitä vittua, ProKarelia

ProKarelian mies kirjoitti Uuteen Suomeen jo 2010 paikoin levotonta juttua, minkä noteerasimme:

- KeijoLiinamaa totesi, että ministeri VäinöLeskisen sydänkohtaus oli järjestetty. Tämän tiesivät useat Liinamaalletappouhkauksia saatelleet puolueen ydintä lähellä olevat henkilöt. Liinamaa itse kokisamanlaisen järjestetyn sydänkohtauksen, mitä oli ennakoitu levittämällä huhua,että hänellä muka olisi ollut synnynnainen sydänvika.

Nyt samaa levotonta juttua löytyy vaihtoehtoisen totuuden julkaisusta, jonka muistamme yhteydestä Suomen tyhminpään pastoriin ja vääryystieteen desanttiin .:

 Puistattavaa fraseologiaa, joka ei välttämättä jäänyt vain sanailuksi. Liinamaa löytyi lenkkipolulta menehtyneenä kesällä 1980. Kuoleman edellä oli levitetty julkisuuteen huhua, jonka mukaan hän kärsi sydänsairaudesta.

Sekopäitä mitä sekopäitä.

Mitä vittua, desantti Bätmän?

Kuten muistamme, Suomen tyhmin (ex)-pastori on jo jonkin aikaa ollut tasostaan tunnetun MV-lehden vakituinen avustaja. Nyt  vääryystieteen desantti Bätmän on rientänyt  tukemaan moninaisiin vaikeuksiin joutunutta päätoimittajaa:

Janitskiniin kohdistuvan poliittisen vainon tähänastiset vaiheet:
1) MV-lehti aloittaa Espanjassa elokuussa 2014, suosio kasvaa ja pian alkaa massiivinen parjauskampanja Janitskinia vastaan kaikissa Suomen valtamedioissa.
2) Valtamedia aloittaa ajojahdin kaikkia MV-lehdessä mainostavia yrityksiä vastaan. Janitskin menettää mainostulonsa.
3) Valtapuolueet esittävät nuorisojärjestöjensä kautta vaatimuksen MV-lehden sulkemisesta. Ei kuitenkaan suljeta.
4) Valtamedian taustayhtiöt nostavat Janitskinia vastaan rikosasiat tekijänoikeusrikoksista, koska MV siteeraa valtamediaa.
5) Poliisi pyytää kansalaisia tekemään ilmoituksia MV-lehteä vastaan. Poliisi kertoo, että näin on saatu kasaan puolensataa rikosepäilyä Janitskinia vastaan.
6) Helsingin käräjäoikeus vangitsee Janitskinin poissaolevana, koska häntä on kuulemma pakko kuulla juuri Suomessa. KKO vahvistaa vangitsemisen. Yhtään syytettä ei ole nostettu, tuomiosta puhumattakaan.
7) Toivorikkaat Suomen viranomaistahot valmistelevat Janitskinille paikkoja mielisairaalassa ja vankilassa.
8) Janitskin pidätetään Barcelonasssa ja huumataan, kuljetetaan raudoitettuna eri paikkojen välillä ja mm. Madridiin.
9) Pettymys on suuri ja karvas, kun Madridin oikeus päästää Janitskinin vapaalle jalalle. Valtamedia ei voi uskoa tapahtunutta.
10) Poliisi pyyttää oikeudelta MV-lehden sulkemista. Käräjäoikeus ei kuitenkaan suostu siihen.
11) Rikosepäilyjä lisätään, koska Janitskin kerää rahaa mm. oikeuskuluihin. Se on kuulemma tietenkin laitonta rahankeruuta. Vangitseminen uusitaan.
12) Janitskiniin on tämän kuluessa saatu tartutettua pahanlaatuinen syöpä. Janitskin käy leikkauksissa Andorrassa.
13) Andorra pidättää Janitskinin juuri ennen syöpäleikkausta ja heti edellisestä leikkauksesta toipumisen ollessa kesken. Janitskinia retuutetaan sairaalan ja vankilan välissä.
14) Janitskinin suomalaista asianajajaa ollaan erottamassa asianajajaliitosta nopeutetulla menettelyllä, valtamedian massiivisen painostuksen säestämänä.
15) Tärkeä elementti Janitskin-vainosssa on oikeuskanslerin viran lamauttaminen tilapäisesti. Oikeukansleri on ylin lainvalvoja. Kas kummaa, Janitskin-vainon aikana oikeuskansleria ei ole voitu nimittää. Suvakeille on tärkeää, että kukaan ei puutu vainoon. Miten tarina jatkuu, sitä emme tiedä, mutta suvakkien tärkein päämäärä on tietenkin Janitskinin murhaaminen.


Vekkulia tekstiä. Mistä toden totta enää erottaa äärioikeiston ja -vasemmiston?

Hmelnytskyi pelastaa juutalaiset Hitleriltä

Donetskin 'kansantasavallassa' on julistettu uusi valtio, jonka on tarkoitus käsittää koko nykyinen Ukraina. Tunnetun maamiehemme sanoin:

Tulisi ymmärtää, että Malorussiyan luominen ei poissulje ideaa eikä prosessia Donetskin ja Luganskin Kansantasavaltojen luomiseksi autonomisiksi hallintoalueiksi, mutta se on jotain mikä kokoaa yhteen myös esimerkiksi tulevaisuuden Harkovan, Kiovan ja Odessan kansantasavallat. Mikään ei ole toistaiseksi kuitenkaan muuttunut, joten julistettu aikomus ei ole vastoin Minskin sopimuksia, mutta se on varmaotteinen vastine Ukrainan viimeaikaisille aikomuksille uudelleen integroida Donbass Ukrainaan. Kuten julistettu, tämä ei tule tapahtumaan, vaan juuri päinvastoin.
Mitä tulisi muistaa on, että koko lähtökohta kansalaisten vastarinnalle Kiovassa tapahtuneen helmikuun 2014 vallankaappauksen jälkeen on perustunut juuri vaatimukseen liittovaltiosta - kunnioitukseen eri alueita ja niiden kansalaisia kohtaan. Ja siitä Zakharchenkon aloitteessa on kysymys: Aloitteesta uuden liittovaltion perustamiseksi. Voimme siis sanoa, että Donetskin tavoitteena on vasteded luoda liittovaltio koko entisen Ukrainan alueelle.
Historiallinen pohja on hyvin perusteltu, viitaten Malorossiyan historiaan ja erityisesti Bohdan Khmelnitskin jättämään perintöön. Suosittelen lukemaan aloitteen historiallisen perustan linkeistä.

---
 Ensinnäkin tärkeintä on, että Malorossiya tulee olemaan suvereeni valtio, kuten vaikkapa Valko-Venäjä, eikä täällä ole aikomuksiakaan rakentaa uutta osaa Venäjän liittovaltioon. Kuten jo tiedämme, julistus ja aloite on tuotettu itsenäisesti Donetskissa ja se oli yllätys, ei ainoastaan Luganskin Kansantasavallalle, mutta myös Moskovalle. Ja huolimatta kaikesta mitä länsimedian ja Ukrainan propaganda on sinulle kertonut, fakta on, että Donbass on taistellut itsenäisyydestään koko konfliktin ajan. Seuraavaksi itsenäisen julistuksen jälkeen seuraa laajat neuvottelut, konsultaatiot ja harkinnat.

---
Globalistivoimien ajaminen ulos alueelta, nopeasti kasvaneen velkavankeuden lopetus, uuden ja itsenäisen keskuspankin luominen, GMO-vapaiden ruokatuotteiden tuotanto... mm. kaikki nämä anti-globalistiset tavoitteet sisältyvät viralliseen perustamisen julistukseen ja niistä myös keskusteltiin eilisessä tilaisuudessa. Viesti on selvä ja se tulisi ymmärtää, että Malorossiya on juuri sitä minkä puolesta Donbass kansantasavaltoineen seisoo ja jatkaa taisteluaan, mutta nyt paljon laajemmassa tavoitteessa kuin pelkästään Donetskin ja Luganskin alueilla.

 Tempaus näyttää tosiaan tulleen yllätyksenä sekä Luhanskille että Venäjälle. Mitähän tästä seuraa? Joutuuko Venäjä lopulta ottamaan Donetskin ja Luhanskin suoraan hallintaansa? Mitenkähän silloin selitetään että ei olla mitenkään osallisia sotaan? Joutuuko Venäjä uskottavuutensa säilyttääkseen viemään Hmelnytskyin lipun Kiovaan työtätekevien riemuksi ja kansan vihollisten kauhuksi? Siihenkin se epäilemättä pystyy, mutta jälki tulee olemaan rumaa ja asian selittäminen parhain päin vaatii melkoisia lahjoja. Ainakin jakomielisyys saattaa vähentyä: tuon lipun kanssa on helpompaa puhua juutalaisten kansainvälisen salaliiton kuin natsien vastustamisesta.

ProKarelian uusi tyhmä päähänpinttymä

Masturbaatiota sotasyyllisyystuomioilla on nyt laajennettu asekätkentäjuttuun. Siitäkin huolimatta, että asekätkennästä muinoin tuomitut ovat aikoja sitten vapautuneet, monilta osin nousseet hyvin korkeisiin asemiin ja valtaosaltaan myös kuolleet aikoja sitten. Asekätkennän kunniaksi lyötiin muistomitalikin jo yli 30 vuotta sitten. Kuten sotasyyllisyysasiassakin, juridiikkaan ei nytkään ole perehdytty yhtään:

 Vain uusi tuomioistuimen tuomio voi poistaa vanhat tuomiot. Sitä ei koskaan tee rehabilitaatio eli kunnianpalautus.On jo aika tunnustaa niin asekätkijöinä kuin ns. sotasyyllisinä syytettyjen ja tuomittujen pyyteetön työ. Tuomiot on kumottava uusia tuomioilla.

Ei, tuomioistuimen ei voisi tehdä päätöstä, joka poistaa tuomiot, paitsi jos se voisi osoittaa tuomiot asekätkentälain ja sotasyyllisyyslain vastaisiksi. Ainoa tapa kumota tuomiot olisi eduskunnan säätämä laki joka kumoaa nuo lait. Sellainen olisi tietysti periaatteessa mahdollinen, mutta silkkaa masturbaatiota. Sillä ei olisi mitään käytännön merkitystä millekään, ei varsinkaan Karjalan palautukselle.

ProKarelia, Kuriilit ja Karjala

Tällä kertaa ProKarelia onneksi ei levitä uusnatsipropagandaa, mutta totisesti se voisi olla faktojen kanssa vähän tarkempi.

Sekä Japanilla että Suomella on Venäjän federaatiolle siten yhteinen kysymys. Aikanaan Neuvostoliitto aivan sodan lopussa otti väkivalloin ja väkivallalla uhaten Japanilta Kuriilien saariryhmän ja Sahalinin saaren.

Jos tarkkoja ollaan, kysymys on neljästä eteläisimmästä saaresta, jotka ovat aina kuuluneet Japanille. Japani luopui pohjoisista saarista ja Sahalinista Jaltan ja San Franciscon   sopimusten mukaisesti, mutta sekä Japani että USA katsovat että tämä ei koskenut eteläisiä saaria.


Pakkoluovutetut alueet ovat erilaisia sikäli, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja pakkoluovutti lopulta noin 13 prosenttia Suomen maa-alueesta. Japanin puolestaan katsotaan itse olleen hyökkääjävaltio.

Jatkosodassa Suomi oli kyllä hyökkäävä osapuoli (tämä ei ole moraalinen tuomio, jos olisin ollut itse päätöstä tekemässä, olisin luultavasti kannattanut hyökkäystä), ja Neuvostoliitolla ja Japanilla oli sodan loppuun asti jopa diplomaattisuhteet. Vasta kun Japaniin oli pudotettu kaksi atomipommia, Neuvostoliitto hyökkäsi. (Ja Suomihan ne alueet valitettavasti pakkoluovutti.)

Noni, nyt ProKarelia on seonnut lopullisesti

Karjalan Kuvalehdessä 01/2017 Jorma Jaakkola kertoi, että 1990-luvun ns. pankkikriisissä velkavankeuteen ja konkursseihin ajetut yrittäjät olivat sijaiskärsijöitä aivan kuten ns. sotasyyllisyydestä ja asekätkennästä tuomitut.Jaakkola jatkaa Karjalan Kuvalehdessä 02/2017, mistä oikein oli kysymys. Hän vastaa, että kysymys oli Suomen ainutlaatuisen perustuslain EY-mukauttamisesta tarkoituksellisesti tehdyn laman avulla.

---

 Tänä vuonna juhlitaan 60-vuotista EU-kehitystä, joka on ollut eurooppalaisten sosialistien projekti.Samat juutalaispankkiirit, jotka rahoittivat Venäjän vallankumouksen eli Rothschildit ja Max Warburg, vaikuttivat myös Euroopan yhdentymiseen. Eivätkä vain juutalaispankkiirit, vaan myös Suomen demareita rahoittanut CIA oli Jaakkolan mukaan Euroopan yhdentymisen takana.




Ennen ProKarelia näytti vain hölmöltä, nyt se alkaa näyttää ihan oikealta uusnatsijärjestöltä.

Kappas, mitähän palautetaan seuraavaksi

Venäjällä on syntynyt älämölö Kurkijoen historiasta.

Venäjän valtiollisen tv-kanavan uutisen mukaan Suomen puheet Karjalan alueiden ”riistämisestä” ovat historian vääristelyä, sillä ”maat palautettiin Venäjälle samaan tapaan kuin Krim”.
 ---
 Uutisjutussa ei mainita sanallakaan vuonna 1939 alkanutta talvisotaa ja Neuvostoliiton roolia sen aloittajana, vaan Tsepuran lausuma sitaatti vuoden 1941 tapahtumista toimiin videolla todisteena siitä, että Neuvostoliiton esittäminen hyökkääjänä on suomalaisten levittämää ”historian uudelleenkirjoittamista”.
---
  Toimittajan mukaan kirjasessa painotetaan myös sitä, että Kurkijoen lähiseudut kuuluivat alkujaan suomalaisille. Tätä seikkaa kumoamaan hän on haastatellut sotahistorian harrastajaksi esiteltyä opasta Igor Kovalenkoa, joka kertoo ihmettelevänsä suomalaisten tapaa puhua ”menetetyistä alueista”. Kovalenko käyttää tässä yhteydessä venäläistä verbiä ”ottorgnut”, joka tarkoittaa, että jokin riistetään joltain toiselta pois tai jaetaan jokin pakolla tai väkivalloin.– Niitä alueita ole riistetty, vaan ne on palautettu samalla tavalla kuin Krimkin palautettiin, Kovalenko lausuu.– Aikanaan Aleksanteri II lahjoitti Viipurin kuvernementin Suomen suuriruhtinaskunnalle ja siitä maasta on kyse, joten miten niin ne muka ovat alkujaan suomalaisia maita?


Kyllä ne Aleksanterinkin (I, onko tuossa Iltsarin virhe vai ovatko venäläiset todella noin pihalla?)  olivat.

Vanha tuttavamme demarina esiityvä kommari taas vauhdissa

Ilmeisesti huomisen innoittamana vanha kommari on taas tuottanut pitkän tekstin Päälahtarista. Ei mitään kovin uutta, mutta pari kohtaa ansaitsee maininnan:


Talvisodassa Mannerheimin strategiana oli Leningradin ja Karjalan valtaus - ei Suomen puolustus. Hän pyrki varmistamaan Ruotsin ja Saksan tuen sotahankkeelle nk. "Pohjoismaisen yhteistyön" nimen alla. 

Tämä on kiistatta aika omaperäinen väite.

Mannerheimista sanotaan, että hän ei ollut natsi. Nimityksellä ei ole merkitystä sillä häntä ajoi voimakas ylemmyydentunne ja tunneköyhyys. Hän oli rasisti. Hänen vihollisiaan olivat juutalaisbolsevikit, joiden kitkeminen juurineen oli hänen tavoitteensa.

Tässä siis kirjoittaa sama nainen, joka, kuten muistamme, yritti mustamaalata Petro Poroshenkoa tämän väitetyllä juutalaisuudella.

Käsitteet sekaisin

Sarjassamme käsitesekasotkua Karjalan ympärillä: Tämän aamun Hesarissa oli Unto Hämäläisen kirjoittama - sinänsä ihan kelvollinen  - artikkeli jatkosodan ajoista. Silmääni kuitenkin pistivät lauseet: "...suomalaiset joukot etenivät Itä-Karjalassa Leningradin lähettyville. Sitten Neuvostoliiton puolustus alkoi pitää". Ensinnäkin Karjalankannas ei ole Itä-Karjalaa. Itä-Karjala sijaitsee Laatokan pohjoispuolella, Suomen vanhan rajan, Äänisjärven ja Vienanmeren välissä. Vanhan rajan eteläpuoleinen osa Karjalankannasta taas lasketaan kuuluvaksi Inkerinmaahan, Suomalaiset siis etenivät Kannaksella rajan yli Pohjois-Inkeriin. Neuvostoliiton puolustuksen pitäminen ei sitä paitsi ollut syynä hyökkäyksen pysähtymiseen, vaan Mannerheim käski  - vastoin saksalaisten toiveita ja omien kenraaliensa suosituksia - pysäyttää eteneminen heti Rajajoen eteläpuolelle, kymmenien kilometrien päähän Leningradista.

Vuosina 1918-20 Pohjois-Inkerikin kapinoi bolsevikkivaltaa vastaan ja yritti liittyä Suomeen, mutta valitettavan heikolla menestyksellä. Muistoksi noista pyrinnöistä jäi kaksi postimerkkisarjaa sekä Inkerin lippu ja vaakuna.

Muistakaa taas ukrainalaisten pahuutta

Venäjän propagandan mukaan ukrainalaiset ovat natseja. Mutta ei siinä kaikki, suuressa pahuudessaan ovat vielä juutalaisten kätyreitäkin:

Ukrainian, and especially Dnepropetrovsk Jews, in their main mass adopted and supported Maidan. I don’t know what caused this. Maybe it’s because Habad and its Tzadiks at the time were forcibly obliged to leave Russia. Maybe it’s because the Dnepropetrovsk Rabbi Shmuel Kamenetsky is mentally American. When he arrived to Dnepropetrovsk, he wasn’t able to speak Russian. He couldn’t rent an apartment for a long time because, according to him, the employees of the KGB impeached him. According to him, the employees of the KGB didn’t allow him to communicate with the only Jew in Dnepropetrovsk who spoke Hebrew.

Hyvää kasvisrasvalevitepäivää kaikille

Sillä tänäänhän on voiton päivä. Kuolemattomien rykmentin suunnitellusta marssista Suomessa ei ole kuulunut juuri mitään, mutta tarkkaillanpa tilannetta.

Ehkä siirtolaisuusinstituutin pitäisi tietää vähän paremmin

Tietoon tuli juuri siirtolaisuusinstituutin julkaisema opettajan opas, josta löytyy seuraavaa:

Erittäin huomattava väestönsiirto Suomessa oli karjalaisten evakkojen muutto pois luovutetuilta alueilta. Vaikka kyse olikin maan sisäisestä muutosta, heitä voi hyvin pitää pakolaisina. Nykyisinkin pakolaisten muutto tapahtuu suuressa määrin maan sisällä tai suuntautuu naapurimaihin.Moskovan rauhassa vuonna 1940 Suomi joutui luovuttamaan Karjalan alueen. Noin 400 000 karjalaista joutui jättämään kotinsa. Talvisodan päätyttyä karjalaisia muutti takaisin entisille asuinsijoilleen. Jatkosodan myötä he joutuivat jälleen evakkoon syksyllä 1944.

Mitähän kirjoittajan päässä on liikkunut? Ei kukaan talvisodan päätyttyä voinut muuttaa takaisin Karjalaan, sinne muutettiin jatkosodan aikana takaisinvaltauksen jälkeen. Ja tietenkään evakkoja ei voi pitää pakolaisina, koska pakolaisen määritelmään kuuluu että nimenomaan oleskelee kotimaansa ulkopuolella.

Muistatteko vielä aasinajajan merivaltaushölmöilyn?

Siitä kerrotaan taas ProKarelian sivuilla:

Muistamme, että hän sai Helsingin käräjäoikeudesta turvaamistoimihakemuksella kiellon Nord Stream I -putken rakentamiselle. - Siitä eivät venäläiset selvinneetkään rahalla, kuten he yleensä luulevat, vaan käyttämällä presidentti Martti Ahtisaaren nimeä.

Tarkkaan ottaen 8.10.2009 käräjäoikeus asetti väliaikaisen kiellon miinanraivaukselle 'merivaltauksen' kohdalla.  13.11. käräjäoikeus purki kiellon kun valtaushakemus oli hylätty sillä melko itsestäänselvällä perusteella, että sen tarkoitus oli vain haitata kaasuputken rakentamista, ei harjoittaa mitään kaivostoimintaa.

Kyllä on eväät vähissä kun tällaisella pitää vielä vuosikymmenen päästä kehuskella.

ProKarelia levittää aina vain tyhmempiä ideoita

ProKarelian tumputtaminen 90-luvun alun pankkikriisin äärellä ei ole mitenkään uutta, mutta uusimman flatus cerebrin loppukaneetti pistää entistäkin pahemmaksi:

Loppukaneettinaan Jorma Jaakkola sanoo: - Oma raha ja Suomen Pankin keskuspankkirahoitus on ratkaisu Suomen pelastamiseen.

Tämäntapaisia ideoita valitettavasti kiertelee netissä nykyään ja eivätköhän ne ole ainakin osittain peräisin Putinin disinformaatiotehtaasta. 

CIA tiesi sen jo 1966, mutta nykyään sen ei pitäisi olla uutinen kenellekään

Suomen hallitus halusi kunnostaa Saimaan kanavan sotien jälkeen siksi, että sen kuviteltiin edistävän Karjalan palauttamista.Näin arvioidaan maaliskuussa 1966 päivätyssä Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n tiedusteluraportissa. Sen mukaan Saimaan kanavan kunnostus ei vaikuttanut taloudellisin perustein Suomen kannalta lupaavalta hankkeelta.Saimaan kanava rakennettiin uudestaan vuosina 1963–1968. CIA:n alun perin salaiseksi leimatun muistion mukaan Suomen hallitus havitteli sen myötä takaisin vähintäänkin koko Saimaan kanavan länsipuolella olevaa, Neuvostoliitolle luovutettua aluetta.”Miksi suomalaiset suostuivat kunnostamaan kanavan ehdoilla, joilla he joutuvat maksamaan käytännössä lähes kaikki kustannukset, mutta jättävät kontrollin Neuvostoliiton käsiin?” kysytään CIA:n muistiossa.”Vastaus on Karjala.”

Sopimus

Tämän aamun Helsingin sanomissa kerrottiin äskettäin julkaistuista salaisista dokumenteista vuodelta 1992,  prosessista, jossa lakkautetun YYA-sopimuksen tilalle neuvoteltiin Venäjän kanssa uutta sopimusta. Sopimuksen kolmas, maidemme välistä rajaa käsittelevä artikla oli ongelmallinen muotoiltava. Suomi ei edes olisi halunnut koko raja-artiklaa sopimukseen, kun taas Venäjä halusi sanamuotoa "rauhan, ystävyyden ja hyvän naapuruuden raja". Lopulta kompromissiksi saatiin väännettyä "hyvän naapuruuden ja yhteistyön raja". Diplomaattiset sananviilailut kätkivät taakseen mm. Karjalan kysymyksen. Vaikka Venäjällä olikin glasnostin hengessä esitetty joitain ajatuksia Karjalan palautuksesta, sopimusneuvotteluissa näytti Venäjän intresseissä kuitenkin olevan vakiinnuttaa raja ja olla rohkaisematta suomalaista Karjalan-palautuskeskustelua. Suomessakin oli politiikan valtavirta presidentti Koiviston johdolla varovaisuuden kannalla ja halusi välttää antamasta vaikutelmaa, että maiden välillä olisi ollut avointa rajakysymystä. Toisaalta maassa oli myös käynnissä avointa ja rohkeaa keskustelua Karjalan palautuksesta - kaikkine ylilyönteineenkin. Eduskunnassa SMP:n ja jotkut Kokoomuksen kansanedustajat vastustivat sopimusta sillä perusteella, että se vakiinnuttaisi rajan nykyiselle paikalleen ja estäisi Karjalan palautuksen jatkossakin. Sopimusta kannattavat kansanedustajat olivat kuitenkin yleisesti sitä mieltä, ettei sopimus sulje pois mahdollisia neuvotteluja rajan muutoksista ja aluepalautuksista, jos sellaisia joskus aletaan käydä.
Hesarin artikkelissa oli eräs kummallinen lause: "SMP:n edustajat vaativat sopimusta hylättäväksi, koska se betonoi rajan nykyiselleen ja itäkarjalainen heimo jää ikuisesti väärälle puolelle rajaa." Eduskunnan arkistosta varmaan löytyy alkuperäinen dokumentti, mutta sitä näkemättä ei tiedä onko tuossa kyse Hesarin toimittajan vai jonkun SMP:läisen sekoilusta. Kirjaimellisesti tulkittunahan tuo tarkoittaisi sitä, että perinteisen, sodissa menetetyn Suomen Karjalan lisäksi haviteltaisiin vielä Itä-Karjalaakin oikein vanhassa kunnon AKS-hengessä. Jos "rajan väärälle puolelle jäänyt heimo" ei tarkoita itäkarjalaisia, vaan luovutetuilla alueilla asunutta väestöä, joka evakuoitui käytännössä sataprosenttisesti rajan länsipuolelle, on rajan väärä puoli sitten länsipuoli, mikä sekin kuulostaa vähän kummalliselta. Ehkä tuossa on kyse vain siitä, että Suomen Karjalan luovutettujen itäosien asukkaita kutsuttiin löysästi itäkarjalaisiksi samaan tyyliin kuin vaikkapa Lappeenrannan ympäristössä asuvia eteläkarjalaisiksi, ymmärtämättä sen enempää luovutetun alueen demografiasta kuin varsinaisesta Itä-Karjalastakaan. Tuollainen eri Karjaloiden, karjalaisten ja karjalan kielten ja murteiden sotkeminenhan on aika yleistä nykyään sekä Suomessa että varsinkin Venäjällä. Venäjän-tuntija Ilmari Susiluoto kirjoitti Karjala-kirjassaan, että Karjalan palautuksesta puhumista venäläisten kanssa hankaloittaa, kun venäläiset yleensä automaattisesti tulkitsevat sen koskevan myös Itä-Karjalaa.