Evakko vai pakolainen?

Suomen Karjalan pakolaiset ry:n edustaja kirjoittaa uusimmassa Kirkko ja Kaupunki -lehdessä kauniisti sanottuna kyseenalaista tekstiä.

Suomessa me voimme kyllä käyttää evakko- ja siirtolainen-sanoja, mutta muualla ne käännetään joko ”pakolainen” tai ”karkotettu”. Ilmeisesti meille olisi edullisempaa käyttää pakolainen- tai karkotettu-nimikettä, sillä ne antavat meille mahdollisuuden vedota kansainvälisiin sopimuksiin. Niiden mukaan pakolaisten kotipaikkaoikeus ja omistusoikeus omaan maahan säilyvät, kun he ovat joutuneet siirtymään kotipaikaltaan esimerkiksi sodan vuoksi.

Mistähän kansainvälisistä sopimuksista mahtaa olla kyse? Ainakaan YK:n pakolaissopimukseen vuodelta 1951 ei voi vedota. Vaikka karjalaisia arkikielessä voikin nimittää pakolaisiksi, kyseisessä sopimuksessa pakolainen määritellään näin:

(2) As a result of events occurring before I January 1951 and owing to well-founded fear of being persecuted for reasons of race, religion, nationality, membership of a particular social group or political opinion, is outside the country of his nationality and is unable, or owing to such fear, is unwilling to avail himself of the protection of that country; or who, not having a nationality and being outside the country of his former habitual residence as a result of such events, is unable or, owing to such fear, is unwilling to return to it.

ja edelleen:

C. This Convention shall cease to apply to any person falling under the terms of section A if:

(1) He has voluntarily re-availed himself of the protection of the country of his nationality; or

(2) Having lost his nationality, he has voluntarily reacquired it; or

(3) He has acquired a new nationality, and enjoys the protection of the country of his new nationality; or

(4) He has voluntarily re-established himself in the country which he left or outside which he remained owing to fear of persecution; or

Evakot ovat koko ajan olleet Suomen kansalaisia ja Suomessa. Ainoat Karjalan pakolaiset Suomessa, joita sopimus on koskenut ovat tulleet Itä-Karjalasta. Hekin ovat taatusti saaneet Suomen (tai jonkin muun länsimaan) kansalaisuuden jo aikoja sitten.

Sopimus ei myöskään sisällä yhtään mitään pakolaisten kotipaikkaoikeuden ja omistusoikeuden säilymisestä, se käsittelee vain ja ainoastaan pakolaisten oikeuksia lähtömaansa ulkopuolella.

Jos on olemassa jokin vähemmän tunnettu sopimus, jossa säädetään tuollaista, kertokaa kaikin mokomin minullekin. Toivottavasti kuitenkaan ei ole, koska moinen sopimus tekisi mahdottomiksi sellaiset kompromissit, jotka olisivat välttämättömiä minkä hyvänsä pitkäaikaisemman pakolaisia tuottaneen konfliktin rauhanomaisessa ratkaisemisessa. EU:kaan ei varmaan tykkäisi, koska sopimus aiheuttaisi jo EU:n sisälläkin katastrofaalisen tilanteen esimerkiksi Saksan, Puolan ja Tshekin välille.