Sodan alettua, ihan surkeimpia tapauksia lukuunottamatta, kommarit ovat yleensä esittäneet puolueettomia sodan vastustajia, tyyliin "Lenin olisi ammuttanut sekä Putinin että Zelenskyn" (tämän toki uskon, Lenin ei paljoa syitä kaivannut). Nyt on kuitenkin alkanut näkyä selviä merkkejä asettumisesta Venäjän taakse.
Onko tämä pelkkää hölmöyttä vai asettumista voittajan puolelle?
Anna Kuznetsova [nimi muutettu] on 25-vuotias ja
opettaa venäjää Donetskin teknillisessä yliopistossa. Hän on aina asunut
Donetskissa. Hän ei halua näyttää kasvojaan, koska hän pelkää
kostotoimia perheenjäseniään kohtaan rintamalinjan toisella puolella,
Ukrainan joukkojen hallitsemilla Donbassin alueilla. Nyt sisällissota on
ollut käynnissä kahdeksan vuotta, ja siitä tuli kansainvälinen sota
Venäjän liityttyä konfliktiin.
Miksi Donbass päätti nousta kapinaan Kiovan hallitusta vastaan vuonna 2014?
Donetskissa ja Luhanskissa, kuten muissakin Ukrainan kaupungeissa,
ihmiset nousivat kapinaan vuonna 2014 vastauksena Euromaidaniksi
kutsuttuun äärioikeistolaiseen uusliberaaliin vallankaappaukseen.
Yhdysvaltain hallinnon tiedetään johtaneen vallankaappausta. Vuoteen
2014 asti Ukraina oli hyvin demokraattinen maa, niin demokraattinen kuin
porvarillinen valtio voi olla. Ihmiset, varsinkin venäjämyönteisillä
alueilla, ymmärsivät, mitä uusi hallitus toisi tullessaan:
uusliberalistisia uudistuksia, äärimmäistä ukrainalaista nationalismia
ja historiallista revisionismia.
(Toim. huom. haastateltava tekee kovan väitteen Yhdysvaltain
roolista Ukrainan vallankaappauksessa, mutta Yhdysvalloilla on ollut
kiistaton rooli nykyisen hallinnon valitsemisessa, aseistamisessa ja
rahoittamisessa.)
Mielenosoituksilla oli kansanomainen luonne. Monet ihmiset
järkyttyivät Odessan tapahtumista 2. toukokuuta 2014, kun
äärioikeistolaiset militantit tappoivat 50 ihmistä poliisin tuella.
Monet heistä poltettiin elävältä ay-talossa, ja palavasta rakennuksesta
pakoon yrittäneet hakattiin kuoliaaksi.
Protestit vallankaappausta vastaan tukahdutettiin julmasti. Terrori
alkoi Ukrainassa. Se huipentui sisällissotaan Donetskiin ja Luhanskiin
perustettuja kansantasavaltoja vastaan.
Näitä tapahtumia todistaneena sanoisin, että suurin osa paikalla
olevista kannatti ajatusta itsenäisyydestä. Niiden joukossa, jotka eivät
tukeneet kapinaa, oli pääasiassa liikemiehiä, keskiluokkaan kuuluvia ja
joitain älymystön edustajia. Toisin sanoen tuki erolle Ukrainasta tuli
pääasiassa yhteiskunnan pohjalta, työväenluokasta.
Joskus näen, että länsimaisessa lehdistössä nämä tapahtumat esitetään
etnisenä konfliktina venäläisten ja ukrainalaisten välillä. Minun
nähdäkseni asia ei ole näin. Donbass on etnisesti hyvin monimuotoinen.
Esimerkiksi minä olen niiden venäläisten, ukrainalaisten ja
valkovenäläisten jälkeläinen, jotka tulivat toisen maailmansodan jälkeen
jälleenrakentamaan aluetta. Tämä konflikti on pääasiassa ideologinen.
Ihmiset eivät halunneet hyväksyä riippuvuutta Natosta ja Yhdysvalloista
ja vastustivat Ukrainassa meneillään olevia ultraliberaaleja
uudistuksia. He eivät halunneet venäjänkielisten sortoa eivätkä
hyväksyneet [toisen maailmansodan aikaisten] ukrainalaisten natsi-Saksan
yhteistyökumppanien ylistämistä. Täällä tunnetaan suurta myötätuntoa
Neuvostoliiton menneisyyttä kohtaan. Mielestäni tämä on donbassilaisen
identiteetin tärkein osa.
26. toukokuuta 2014 Ukrainan ilmavoimat alkoi pommittaa Donbassia
lentokoneilla. Tässä kohtaa ensimmäiset siviiliuhrit menettivät
henkensä. Sitä ennen Ukrainan armeija alkoi tukahduttaa mellakoita
muissa Donbassin kaupungeissa. Ukrainan valtio ei ole kutsunut tätä
sisällissodaksi koko näiden kahdeksan vuoden aikana. Sitä kutsuttiin
terrorismin vastaiseksi operaatioksi, vaikka Ukrainan armeija ja
uusnatsipataljoonat, jotka lähetettiin tukahduttamaan kapinallisalueita,
käyttäytyivät kuin terroristit: pommittivat asuinalueita, tuhosivat
infrastruktuuria, riistivät ihmisiltä kansalaisoikeudet ja uhkailivat
väestöä.
Miksi luulet Venäjän määrittelevän Ukrainan hallinnon natsihallinnoksi?
Tämä tulkinta on lähellä totuutta. Ukrainaan perustettiin
oikeistolainen hallinto, joka oli samanlainen kuin latinalaisessa
Amerikassa viime vuosisadalla. Se oli fasistinen prosessi. Viranomaiset
käyttivät äärioikeistoa tukahduttaakseen poliittisia vastustajiaan.
Historiallista revisionismia tehtiin valtion tasolla. Ukrainan [toisen
maailmansodan aikaisia] natsi-Saksan yhteistyökumppaneita pidettiin
sankareina. Uusnatsit loivat lapsille tarkoitettuja järjestöjä.
Donbassissa natsipataljoonat levittivät kauhua paikallisväestössä.
Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat dokumentoineet Azovin, Aidarin,
Donbassin ja Tornadon kaltaisten [aseellisten] yksiköiden rikoksia, mm.
paikallisten asukkaiden kiduttamista, laittomia teloituksia, ryöstelyä
ja seksuaalista väkivaltaa.
Huolimatta
Minskissä allekirjoitetuista rauhansopimuksista, Ukraina jatkoi
Donbassin alueen pommittamista, kuten venäläiset sanovat.
Kyllä, se on totta. Rintama-alueet kärsivät erityisesti. Nyt
pommitukset jatkuvat. Olen nähnyt, että länsimaiset tiedotusvälineet
julkaisivat joskus Donetskista kuvia ikään kuin ne olisivat [muualta]
Ukrainasta.
Ja onko totta, että itsejulistautuneen Donetskin kansantasavallan presidentti Aleksandr Zahartšenko, joka myös osallistui rauhanneuvotteluihin, kuoli pommissa, jonka Ukraina oli asettanut kahvilaan?
Luotan valtiomme turvallisuusministeriön virallisiin tietoihin.
Mitä luulet Donbassin asukkaiden ajattelevan Venäjän sotilaallisesta interventiosta?
Minulla on sellainen vaikutelma, että kansamme tuntee myötätuntoa
Kiovan hallinnon panttivankeina pitämiä siviilejä kohtaan, mutta toivoo
vihatun Kiovan hallinnon nopeaa tappiota. Olen iloinen siitä, että
kansamme on suurimmaksi osaksi vailla vihaa ukrainalaisia kohtaan.
Venäjä käyttää sanaa ”kansanmurha” määrittelemään mitä Donbassissa tapahtui. Luuletko, että se oli kansanmurha?
Minusta tuntuu, että tämä on terminologinen kiista. Minusta sitä on
parempi kutsua terroriksi. Tämä ei kuitenkaan vähennä Ukrainan
hallituksen rikollisia tekoja.
Mikään ei tunnu viittaavan Venäjän äkilliseen menestykseen. Huhut päinvastoin väittävät, että Gerasimov olisi haavoittunut mikromanageroidessaan sotaa. Kyllä kysymys taitaa olla toisesta vaihtoehdosta. Onko vesi märkää? Onko paavi katolilainen? Käykö karhu paskalla metsässä?
No comments:
Post a Comment