Blogi täyttää kymmenen vuotta

Tämä blogi perustettiin kymmenen vuotta sitten, 26.11.2005, sattumalta Mainilan laukausten vuosipäivänä. Aika tarkastella kulunutta kymmentä vuotta, tulevaisuutta, ja sitä mitä blogissa käsitellyille ihmisille ja asioille on tapahtunut.

KareliaForum ja Suoli24:n Karjala-keskustelu

KareliaForumin keskustelun taso ei lähtenyt nousuun. Moderaattori ei edes vakavissaan yrittänyt nostaa keskustelun tasoa, ja keskustelupalsta katosi lopullisesti syksyllä 2007. Yksi forumin häiriköistä oli kuollut jo ennen tämän blogin perustamista. Muita viime vuosina näkynyt aiempaa vähemmän julkisuudessa. Mielenkiintoista kyllä samat tyypit, jotka täysin estoitta saattoivat syyttää mielestään väärinajattelevaa Karjalan palautuksen kannattajaa sosialistiksi ja FSB:n agentiksi, voivat ihan estoitta levittää venäläisperäistä disinformaatiota esimerkiksi täällä ja täällä.

Suoli24:n 'Karjala-keskustelu' on jo vuosia sitten mennyt niin levottomaksi, ettei sitä ole enää sietänyt katsoa. Sieltä ehdittiin kuitenkin saada viimeiset havainnot kolmannesta KareliaForumin häiriköstä, joka selitti saaneensa sveitsiläisen tuomioistuimen päätöksellä Käsnäselässä sijaitsevan sukutilansa takaisin. Jostain syystä luvattuja tupareita ei koskaan järjestetty ja postaukset aiheesta poistettiin jossain välissä vähin äänin. Liekö herra H*****n joutunut tarvitsemaansa hoitoon.

Omaisuudenpalautushölmöily, merivaltaushölmöily ja ProKarelia

  Nolkytluvun alussa Karjala-keskustelun kuuma kohta oli omaisuuden kohtalo mahdollisessa Karjalan palautuksessa. Alunperin ProKarelia oli ilmeisesti tajunnut, että useimpia suomalaisia kiinnostaisi enemmän kaikkien yhteinen kuin evakkojen lastenlasten etu, ja reformisuunnitelmissa kaavailtiin kiinteän omaisuuden siirtyvän valtiolle ja alkuperäisten omistajien perillisillä olisi siihen etuosto-oikeus. Tämähän ei tietenkään kelvannut edellisessä kappaleessa mainituille häiriköille, joiden mielestä kaikki huoli suomalaisten enemmistön mielipiteestä oli pelkkää kateutta. ProKarelia osoitti ainutlaatuista munattomuutta ja antoi periksi järjettömän kiihkoilun edessä. Eikä siinä vielä kaikki. ProKarelia alkoi vakavissaan väittää, että suomalaisten omistusoikeus luovutetuille alueille jääneeseen omaisuuteen olisi vieläkin voimassa. Tässä vedottiin mm. Porkkalan palautukseen, jossa oikeusoppineet olivat muka yksimielisesti todenneet omistusoikeuden säilyneen. Sattumoisin minä olin ihan oikeasti lukenut oikeusoppineiden lausunnot ja Porkkalan palautuslain, ja kumma kyllä ProKarelian edustaja ei suostunut julkisesti ehdotettuun ja puolueettoman tahon ratkaisemaan vedonlyöntiin lausuntojen sisällöstä, vaikka palkintona olisi ollut tämän blogin katoaminen netistä (vedonlyöntitarjous on edelleen voimassa, ja pottiin voidaan panna vielä rahaakin).

Tästähän muutamat innostuivat hölmöilemään vielä lisää, ja hakemaan kuviteltua omaisuuttaan oikeusteitse. Asialle lähti kaksikin toimijaa. Suomen Karjalan pakolaiset ry keksi esiintyä pakolaisina ja palkkasi avukseen demlan entisen puheenjohtajan (!). Myöhemmin tarkemmin käsiteltävä aasinajaja taas haali lehti-ilmoituksilla muutaman herkkäuskoisen. EIT heitti molemmat jutut käsittelemättä roskiin.

Aasinajaja ja ProKareliaa lähellä olevat piirit saivat nolkytluvun lopulla toisenkin kuolemattoman idean: he yrittivät kiristää Karjalaa takaisin yrittämällä estää Itämeren kaasuputken rakentamisen putkilinjauksen katkaisevalla kaivosvaltauksella. Valtaushakemus luonnollisesti lensi roskiin nopeammin kuin ehditte sanoa  šikaanikielto.

Viime vuosina ProKarelia on mennyt aika hiljaiseksi, uutta tulee harvoin, se on itseään toistavaa, ja kommentointia ei enää sallita. Lopullinen kuolema lienee ajan kysymys. 

Aasinajaja 

Karjala-keskustelun vastenmielisin hahmo ansaitsee ihan oman lukunsa. Aasinajaja kertoi vuonna 2006 Helsingin sanomille, että on tekemässä lisensiaattityötä, jossa todistaa omistusoikeuden säilyneen luovutetuilla alueilla. Ei ollut yllätys, että asiasta ei vähään aikaan kuulunut mitään. Yllätys oli se, että tiedekunta määräsi lisensiaattityölle tarkastajat keväällä 2008. Jälleen ei ollut yllätys, että asiasta ei kuulunut sen enempää, ja aasinajaja esiintyi edelleen julkisuudessa oik kandina. Seuraava yllätys olikin, että lisensiaattityö löytyi tiedekunnan kirjastosta. Sitä mikä piti ennakkotietojen mukaan osoittaa lisensiaattityössä ei ollut osoitettu:

11.1. Kuka omistaa Karjalan maat?

Kysymykseen ei saatu tässä tutkimuksessa lopullista vastausta.
----
Näin ollen kysymykseen 'kuka omistaa Karjalan maat' saadaan mahdollisesti vastaus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta muutaman vuoden kuluttua.

Vastaus saatiin sitten aika piankin, mutta edelleen aasinajajan firman sivuilla väitetään:

Huolehdin rajantakaisten kiinteistönomistajien oikeuksista Venäjän valtiota vastaan kohdistettavissa oikeustoimissa. Tutkimustulosteni mukaan (Pariisin rauhansopimuksen 1947 mukaisen) rajantakaisen kiinteistöjen omistajien omistusoikeudet eivät ole sammuneet. Talvisodan jatkosota, ns. jatkosota päättyi 4.9.1944. Pidän tällä päivämäärällä kiinteistörekisteriin merkittyjä omistajia kiinteistöjen oikeina omistajina. Tämä tarkoittaa, että Karjalan, Petsamon, Sallan ja Kuusamon itäosien sekä Suomenlahden saarten yksityisillä maanomistajilla tai heidän perillisillään on runsaasti selvitettäviä asioita Venäjän federaation kanssa.

Tällä hetkellä asia on useiden valittajien toimesta saatettu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaistavaksi. Odotamme EIT:n ottavan asiat varsinaiseen käsittelyynsä lähivuosina.EIT:n ratkaistua asian tehdään päätökset jatkotoimista Venäjän federaation alueella.

Sen sijaan aasinajajan oppiarvo pysyi sitkeästi kandina, vaikka lisensiaattityö löytyi sittemmin myös Eduskunnan kirjastosta. Vuonna 2013 aasinajajan titteli lopultakin muuttui, mutta tutkinto perustuikin aivan muunnimiseen opinnäytteeseen.  Ainoa ymmärrettävä selitys on, että ensimmäinen opinnäyte yksinkertaisesti hylättiin. Lähes mikä hyvänsä menee approbaturilla läpi, joten tekeleen täytyi olla melko ainutlaatuista kuraa.

Muuten aasinajaja on kunnostautunut yrittämällä haastaa oikeuteen kaiken mikä liikkuu. Kun tunnettu oikeustieteilijä erehtyi arvostelemaan aasinajajan bisneksiä blogissaan, aasinajaja yritti haastaa hänet oikeuteen. Wikipediaan aasinajaja sai bannin uhkailtuaan oikeustoimilla, mutta on anonyymisti tai bulvaanin kautta saanut pidettyä ikävimmät tosiasiat poissa. Asianajajaliiton varoituksia aasinajaja vei korkeimpaan oikeuteen asti, kunnes joutui eroamaan koko liitosta.

Kummallisinta aasinajajassa on se, että kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut tuosta äärimmäisen nolosta lisensiaattityöfarssista. Tiedekunta ei tietenkään tuo tuollaisia esille, ja asianajajaliitolle riittää, että miehestä päästiin eroon. Mutta miksi Venäjä, SAFKA, vaihtoehtomedia, kommunistipuolueet jne eivät revittele riemulla? Ymmärretäänkö sielläkin, että aasinajaja vahingoittaa vain ja ainoastaan Karjalan palautusta, ei Venäjää?

Venäjä, Venäjä, Venäjä, SAFKA ynnä muut

Blogi on alusta alkaen seurannut Venäjän huolestuttavaa kehitystä. Jo ennen blogin perustamista, heti Putinin noustua valtaan, Venäjä kertoi Tshetsheniassa tapetusta suomalaisesta palkkasoturista. Samoihin aikoihin myös vääryystieteen desantti aloitti julkisen toimintansa. Jonkin aikaa myös ruotsinsuomalainen kirjailija julkaisi suomenvastaisia kirjoituksia Careliassa, mutta hänestä ei ole havaintoja aikoihin. Nolkytluvun lopulla desantin ympärille kertyi hyvin äänekäs mutta pienehkö venäläismielinen joukko 'antifasisteja'. Yhteistä kaikille tuntui olevan kokemus omasta neroudesta, jota toiset suomalaiset eivät arvosta, mutta jota Venäjä ymmärtää.  Surullisin tapaus oli Pohjan kirkkoherra, joka onnistui hölmöilemällä menettämään  virkansa ja lopulta kotinsa ja perheensäkin ja vielä traagisesti ihan selvin päin.

Ukrainan sota on kiihdyttänyt Venäjän propagandaa niin Suomessa kuin ulkomailla, ja blogikin on joutunut seuraamaan enemmän yleistä politiikkaa kuin muutenkin hiljentynyttä Karjala-keskustelua. Venäjälle on ilmestynyt uusia ystäviä, jotka yllättävästi saavat käsiinsä apokryfistä propagandamateriaalia ja julkaisevat sitä sitten, joskus lähteen kera, joskus käännettynä ja omana tekstinään. Merkittävin porukasta on muuan SDP:läinen valtiopäiväneuvos. Maksetaanko joillekin, vai ovatko kaikki mukana pelkästä pätemisen tarpeesta. Joka tapauksessa Venäjän ystävät näyttävät lähinnä pelleiltä, Ukrainan sotaa ei taida seurata sellainen suuruudenaika kuin Neuvostoliitolle seurasi Tshekkoslovakian miehityksestä.

Milloin Karjala palautuu?

Päällisin puolin Venäjä vaikuttaa nyt vahvemmalta kuin kymmenen vuotta sitten. Sen perusteella arvaisin, että Karjala ei palaudu siinä mielessä, että Tarton rauhan raja tai jotain sinnepäin palautettaisiin. Mutta kaikki ei silti ole välttämättä ihan sitä miltä näyttää. Putinin kansansuosio perustui talouden kehitykseen joka taas perustui kalliiseen öljyyn. Kaukasuksen rauhoittuminen perustuu siihen, että Ramzan Kadyrov saa tehdä ihan mitä huvittaa kunhan muistaa hokea Venäjän yhtenäisyyttä. Ja sodat Ukrainassa ja Syyriassa eivät totisesti tuota pelkkää kunniaa. Tilannetta Venäjällä saattaa hyvinkin kuvata äskettäin nähty luonnehdinta: hallinto on puhuvinaan totta, ja ihmiset ovat uskovinaan. Kuten Suomessa sanotaan, siitä puhe mistä puute. Mistäpä Putin puhuukaan kaikkein eniten: Venäjän yhtenäisyydestä. Jos se lähtee (todennäköisesti Kaukasiasta) murenemaan, hajoaminen voi hyvinkin levitä myös Karjalaan. Silloin menetetty Karjala tulee takaisin korkojen keralla, mutta ei Tarton rauhan rajan palautuksena, vaan Suomen ja Karjalan liittona.

Aasinajajan uusin

Aasinajaja aloitti yrittämällä haastaa Venäjän EIT:hen. Tulos oli, että juttua ei edes otettu käsittelyyn. Onneksi aasinajaja sentään sai pitää asiakkaansa rahat.

Seuraava älynväläys oli Itämeren kaasuputken sabotoiminen 'kaivosvaltauksella'. Niin räikeä shikaani, että hallinto-oikeus heitti sen heti roskiin. Onneksi aasinajaja sai pitää 'liikekumppaniensa' rahat.

Tämän jälkeen tuli jo kenkää Asianajajaliitosta, ja seuraavasta hyvästä ideasta, valtion maan valtaamisesta Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolelta, ei ole vuosiin kuulunut mitään.

Nyt tuli sitten uusi idea, Suomenlahden valtaus:

Tutkimushanke

Suomenlahden Suomen puoleinen osa kuuluu meille suomalaisille. Virolaiset ovat huolehtineet omasta puolestaan mallikelpoisesti. He eivät ole antaneet Euroopan unionin ulkopuolisten tahojen ottaa valtaansa omaa aluettaan. Tarkoituksemme on selvittää Suomenlahden yksityisoikeudellinen asema ja omistussuhteet.
Kun omistussuhteet on selvitetty oikeudellisesti kestävällä tavalla, avaa tämä omistajille monia mahdollisuuksia. Ja mikäli omistajat niin haluavat, estää omaisuuden käyttäminen kaasuputki- tms. vahingollisiin tarkoituksiin.
Tutkimuksemme päämääränä on palauttaa suomalaisille toimivalta omilla vesillään.

Omistavatko suomalaiset Suomenlahden?

Kari Silvennoinen Ky – Licensed Lawyers at Law aikoo laatia selvityksen Suomenlahden omistuksesta. Valtiojohtomme ei ole tehnyt mitään puolustaakseen suomalaista Itämerta Euroopan Unionin ulkopuolisten tahojen haltuunottopyrkimyksiä vastaan. Me puolustamme Suomenlahtea sinun tuellasi.

Auta meitä tutkimuksessamme

- kun kartoitamme Suomenlahden yksityisen valtauksen mahdollisuudet
- kun laadimme oikeudellisen arvioin niistä oikeustoimista, joihin suomalaisten on mahdollisuus ryhtyä
- ja kun tutkimme suomalaisten mahdollisuudet toimia omassa oikeusjärjestelmässään, koska valtiojohtomme katsoo saamattomana Suomenlahden liukumista vieraaseen määräysvaltaan.

Laadulla on tekijänsä

Käytämme saatavissa olevaa korkeinta asiantuntemusta tehdessämme tätä tutkimusta noudattaen oikeustieteen tieteenteorian viimeisintä ja ajankohtaisinta asiantuntemusta.
Saat raportin tuoreeltaan sähköpostiisi
Kun rahoitat tutkimustamme, saat raportin sähköpostiisi heti, kun se ilmestyy.
Mahdollista tutkimus, sillä valtiojohtomme on saamaton


Tämä tutkimushanke ja asian eteneminen riippuu sinusta ja sinunlaisistasi rahoittajista. Valtiojohtomme ei pysty puolustamaan mertamme, kaikki on kiinni yksityisistä, pelottomista kansalaisista.

Kerro ostoksesta myös ystävillesi

Levitä sanaa tästä joukkorahoituskampanjasta kaikille työstämme kiinnostuneille sähköpostitse, Facebookin kautta ja henkilökohtaisesti. Yhdessä muodostamme voiman, joka auttaa meitä hallitsemaan omia meriämme.
Olemme ylpeitä meristämme, Suomenlahti on saatava takaisin suomalaisille!
Tutkimushanke toteutuu, kun keräämme vähintään 15 000 euron rahoituksen.

Onkohan ProKarelia kyllin hölmö tuhotakseen Karjalan palautuksen uskottavutta tätäkin humpuukia tukemalla? Homma kyllä hoipertelee laillisuuden rajoilla, eikä ole ihan selvää, kummalla puolella. Kovin tuottavaltakaan tuo ei näyttäisi, eli lakiasiaintoimisto taitaa olla vähän epätoivoisessa tilanteessa. Ei ilmeisesti kuitenkaan niin epätoivoisessa, että yrittäisi tehdä jotain asiallista ja kunnolla.

Aasinajajan uusimmat

Kuten edellisen postauksen kommentissa todettiin, tuhoon tuomittuihin ideoihin Karjala-kysymyksen liepeillä erikoistunut aasinajaja pääsi häkkiin Venäjällä, ja sai sieltä sittemmin kenkää. Uusimmassa Karjalan kuvalehdessä aasinajaja lähetti terveisiä Caprilta ja kertoi uusimman oikein hyvän ideansa:

 KS: Olen tullut siihen tulokseen, että(Suomen) valtiolta puuttuu saanto Karjalan ja Lapin erämaihin. Näin ollen maat, jotka sijaitsevat Pähkinäsaaren vuoden 1323 rauhan rajojen ulkopuolella,mutta nykyisen Suomen rajojen sisällä,ovat näkemykseni mukaan melko vapaasti vallattavissa. Aion siis vallata maata Pohjois-Karjalasta ehkäpä tuhatkunta hehtaaria, saman verran voisin vallata myös Lapista. Asiasta kehkeytynee mielenkiintoinen oikeusjuttu.

Nyt kaikki kipin kapin sijoittamaan rahaa tähän mahtavaan ideaan, että aasinajaja (joka nyttemmin ei ole enää  asianajaja)  pääsee taas Caprille tms. edulliseen lomakohteeseen. Muistakaa, ettette kysele ikäviä lisensiaattiopinnoista.

Aasinajaja nyt lisensiaatti

Aasinajaja ilmoittaa nyt toimistonsa sivuilla olevansa oikeustieteen lisensiaatti.  Todennäköisesti oli pakko ottaa lopulta paperit ulos, koska suoritukset olisivat muuten hapantuneet. Eikö lopultakin olisi aika kysyä julkisesti siitä lisensiaattityöstä, jonka piti osoittaa Karjalan kiinteistöjen omistusoikeuden säilyneen? Eikö ole outoa, että Venäjä tai Safka eivät ole käyttäneet tilaisuutta aasinajajan nolaamiseen?

Miettikääs tätä

Parissa viime postauksessa kuvattu sekaantuminen keskusteluun on taas ollut valaisevaa. Ihmisten kyky sulkeutua epämiellyttäviltä tosiasioilta (samoin kuin kyky tunkea lainausmerkkejä joka paikkaan) on aina yhtä hämmästyttävä. Tämä sai minut miettimään, miksi tieto, jonka luulisi olevan mieluinen, ei kiinnosta. Tässä blogissa on nimittäin jo aikoja sitten paljastettu, että omaisuudenpalautushölmöilyn tuotteistanut aasinajaja on kirjoittanut lisuriinsa ihan muuta kuin on syöttänyt asiakkailleen. Miksi Suomen hörönaurettava antifasistinen komitea ei ole tarttunut tähän tietoon, vaikka sekä vääryystieteen desantti että Suomen tyhmin pastori todistetusti lukevat tätä blogia? Safkan blogissa käy parikymmentä kertaa niin paljon ihmisiä kuin täällä, sieltä tieto leviäisi nopeasti, ja aasinajaja olisi nopeasti kusessa. Aasinajajanhan pitäisi olla safkan ja tyhmän pastorin perivihollinen.

Yksinkertainen vastaus on, että jopa safkalaisilla aivoilla tajuaa, että omaisuudenpalautushölmöily on uhka Karjalan palautukselle, ei Venäjälle. Jos on vähänkin taipumusta salaliittoteorioihin, tulee mieleen myös monimutkaisempi vastaus...

Nyytisiä - oheter

Suomen tyhmin pastori on päässyt Iltalehden lööppiin tämän nerokkaan videon ansiosta. Tuomiokapitulikin on jo ehtinyt ilahtua. SAFKA, venäläiset ja tshetsheenit ovat onnistumassa johdattamaan tyhmän pastorin marttyyriuteen. Tshetsheenien kunniaksi on todettava, että he eivät sentään yritä esiintyä pastorin ystävinä.

Toisella puolen rintamaa vanha tuttu aasinajaja on joutunut myöntämään tappionsa:

Lopputuloksena jutulla oli (jonka lopputuloksen vielä vahvisti Venäjän korkein oikeus vuonna 2008), että juttua ei lainkaan saatu käsitellä Venäjän oikeusistuimissa. Omituinen lopputulos. Olimme varmoja, että EIT tulee tämän takia langettamaan sanktion Venäjälle. EIT:hen pantiin vireille juttu Paula v. Russian federation. Toisin kuitenkin kävi. Äärimmäisen huonon onnen takia (vai oliko kyseessä ohjattu toiminta – olihan kyse Venäjän osastosta) asian ratkaisi 17.10.2008 neuvostoliittolainen (syntynyt Azerbaizanissa, saanut koulutuksensa neuvostoliitossa ja toiminut neuvostoliittolaisena tuomarina) tuomari, K Hajieyv.

EIT:n tie on loppuun kuljettu tämän tontin osalta. EIT:ssä on tosin vireillä vielä muita valituksia, joita ei ole käsitelty. Täytyy varmaan toimia, kuten Venäjän korkein oikeus määräsi: Asia on saatettava kansainvälisen julkisen oikeuden piiriin ja ratkaistavaksi valtioiden välisin neuvotteluin. Mutta mikä valtio ottaa Paulan tonttiasian ajaakseen?

Toivottavasti se on Suomi.


Jos aasinajaja olisi vaivautunut lukemaan edes oman lisurinsa, lopputulos ei olisi ollut aivan yhtä yllättävä eikä tarvitsisi syytellä tuomaria puolueellisuudesta.

Ei, mikään valtio ei taatusti rupea ajamaan tonttiasiaa missään oikeudessa. Suomi korvasi jo 60 vuotta sitten tontin osittain. Jos Suomea alkaisivat sukupolvien takaiset taloudelliset menetykset tosissaan ahistaa, Suomi voisi koska tahansa maksaa lisää korvauksia. Jokainen tajunnee, että moisen esittäjä naurettaisiin pellolle. Aika lopettaa omaisuudenpalautushölmöily, ja keskittyä Karjalan palautukseen.

Katoaako aasinajaja wikipediasta

Kuten muistamme, aasinajaja sai jo aikoja sitten porttarin Wikipediaan. Nyt on sitten (jälleen) meneillään aasinajajasta kertovan Wikipedia-artikkelin poistoäänestys. Artikkeli on epäilemättä alunperin täysin turha ja tarkoitettu pelkästään mainokseksi, mutta siihen on sittemmin jo olosuhteiden pakosta ruvennyt kertymään kaikenlaista perin kielteistä, kuten tiukasti vaiettu tieto aasinajajan lisurin olemassolosta. Aasinajajan sivupersoona on tämän takia jo yrittänyt saada artikkelin poistetuksi. Vaikka artikkelin poisto epäilemättä parantaisi Wikipediaa, netistä poistuisi merkittävin lähde, josta aasinajajan kusetus näkyy. Siksi taitaisi olla suotavampaa, että artikkeli säilyisi, mieluiten anonyymeiltä sivupersoonilta suojattuna.

PS Artikkelin poisto ei sitten saanut määräenemmistöä. Saapas näkee, miten sisältö kehittyy.

Aasinajaja taas asialla

Aasinajajan sivupersoona Eduskunnan koneelta on palannut parantelemaan Wikipedia-artikkelia. Tarkoitus näyttää olevan uskotella uh^H^Hasiakkaille, että jutut ovat edelleen vireillä EIT:ssä. Lisäksi aasinajajalle väitetään olevan siviilikanne Jukka Kemppistä vastaan. Toivottavasti tämä on totta. Sillä silloin aasinajaja lopultakin haukkaa kunnolla paskaa julkisesti, ja tieto salaisen lisurin olemassaolosta leviää uh^H^Hasiakkaidenkin ihmeteltäväksi. Aasinajajan sivupersoona on myös jälleen hyökännyt Kemppistä koskevaa artikkelia vastaan.

Keskustelu kuumenee

Lopultakin joku, mimittäin herra matkakirjailija on uskaltautunut avoimeen debattiin blogin kanssa:

Pian tulee täyteen 10 vuotta aktiivista Karjalan palautuskeskustelua näistä kymmenestä sormesta. Vai onkohan jo tullut täyteen?

Innokkain debatti käytiin ProKarelian foorumilla, jossa nimimerkit, trollit ja häiriköt ylläpitivät kuumaa keskustelua, kunnes koko foorumi suljettiin.

Niiden trollien kanssa ei olisi koskaan pitänyt yrittääkään 'keskustella'.

Ikävä totuus on se, että suomalaisella keskustelulla ei sinänsä ole juurikaan merkitystä, jos suomalaiset repivät toinen toisensa kappaleiksi ollessaan eri mieltä jostakin Utin lentopetroolista tai ryssä-sanan laillisuudesta.

Löysin levottoman blogisivuston, jossa huomasin olevani "idiootti" tai jotakin muuta vastaavaa. Mitään perusteluja ei tuomiolle löytynyt. Myös "uskottavuus" on kuulemma minulta mennyttä, ja kun tarkastelin sitä linkkiä, jolla todistettiin että "uskottavuuteni" on mennyttä, en nähnyt siinä perusteluja.

Sekaantuminen 911-totuusliikkeeseen äärivasemmistolaisten ja uusnatsististen hörhöjen seuraan merkitsee aika pahaa uskottavuuden menetystä.

Kirjoittaja kirjoittaa anonyymisti, mutta vihjailee kaikkien vihaamiensä ihmisten persoonaan selkeästi: hän laskee minut Karjala-keskustelun "tuhoajaksi", ProKarelia on arvoton, Aluepalautus ry suunnilleen aivokuollut, ja lisäksi SAFKA koostuu kelvottomista ihmisistä, mm. Suomen huonoimmasta papista.

Aika erikoista, jos matkakirjailija alkaa tuntea sympatiaa SAFKA:a kohtaan.

Kun pohdin menneitä, syntyi arvaus eli veikkaus: hän taitaakin olla Viipurin vuokralaisten jälkeläinen.

Esivanhemmat olivat kyllä Käkisalmesta, asumismuotoa en edes tiedä.

Joskus vajaa 10 vuotta sitten Karjalasta keskusteli puhdashenkinen, siis vilpitön ja kunnioitettava henkilö. Hän oli siis oikealla asialla.

Sitten löytyi kiistakysymys. Se oli Karjalan maa- ja muun omaisuuden palauttamisesta. Itse kannatan ehdottomasti sitä, että omat alueensa rahalla (Suomen valtiolta!) ostaneet suvut saavat aikanaan nämä maat haltuunsa (alueen menetys miinus "korvaukset" plus 65 vuoden menetykset, kipu ja särky).

Tämä keskustelukumppani oli eri mieltä. Syntyi siis nettikiista ja nettivihaa. Mistä oli kysymys?

Kun asiasta oli riittävän kauan kiistelty, keskustelija paljasti, että hän on vuokralaisten jälkeläinen. Paljastui, että omaisuuden palauttamista vastustavalla ei olekaan "saatavia". Siksi hän kannatti sitä, ettei kukaan muukaan saa mitään.

Kun ihmisen "alhaiset" motiivit paljastuvat, hän nolostuu, ja niinpä syntyy nettivihaaminen.

Tällaista tapausta en muista noilta ajoilta. Omaisuuden palautusta vastaan esitettiin silloin aina se argumentti, jota olen toistanut blogissakin: Jotta Karjalan palautukselle saataisiin suomalaisten enemmistön kannatus on tärkeinta vakuuttaa suomalaiset siitä, että palautus ei tuota kohtuutonta rasitusta julkiselle taloudelle. Jos karjalaissyntyiset vaativat palautuksesta välitöntä taloudellista hyötyä eivätkä halua osallistua välittömiin kustannuksiin, Karjalan palautus tyssää siihen. Jos nettivihaamista esiintyy, johtuisikohan se siitä, että asia-argumenttia ei koskaan kuunneltu vaan vedottiin aina noihin kuviteltuihin "alhaisiin" motiiveihin.

Muistako muuten, miten pitkään väitit, että mitään korvauksia ei maksettu? Ja sen jälkeen, että niitä ei peritty takaisin omaisuuden palautuessa? Ja tuo korvauksien kirjoittaminen lainausmerkkeihin tuskin ilahduttaa suomalaisten enemmistöä.

Nyt tuo nettiviha ilmenee vuosikausia jatkuneena kaunana: ProKarelia on tyhmä, asianajaja on "aasinajaja" ja allekirjoittanut on "idiootti" ja sitä paitsi "tuhonnut" Karjala-keskustelun. Vain siksikö, että vaadin ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta? Siltä näyttää!

Ei, vaan siksi , että kieltäydyt kuuntelemasta asia-argumentteja ja sen sijaan syytä koko ajan muita keskustelijoita "alhaisista" motiiveista. Ja sittemmin olet viellä hurahtanut 911-totuusliikkeeseen. Miksiköhän tuon asianajajan jutut lentävät järjestään roskikseen jo ennen käsittelyä, ja miksiköhän asianajajan lisurin olemassaolo yritetään salata?

Nyt muita syyttelevä Karjala-keskustelija ei rakenna vaan hajottaa. Syntyy hiekkalaatikko, jolla ei enää ole erityistä merkitystä.

Minäkin mieluummin rakentaisin. Puolustuksekseni voin sanoa ainakin, että tähän asti olen ollut oikeassa. Vai onko EIT palauttanut paljonkin karjalaista omaisuutta? Palauttiko merivaltaus Karjalan tai estikö se edes kaausputken?

Minä olen eri mieltä. Olen jo kauan sitten hyväksynyt sen tosiasian, että suomalaiset, ja karjalaiset ja erityisesti Karjalan palautusta kannattavat, ovat eräänlainen kansamme keskiarvo: kaikenlaisia mahtuu joukkoon. Osa on "tyhmiä", jopa "idiootteja", mutta sellaisia ihmiset ovat kaikkialla maailmassa, kaikissa maissa.

Mutta, sanottakoon, että linkitetty Karjalan palautus -sivusto on mielenkiintoista luettavaa. Taustalla on edelleenkin tämä vilpitön, hyvää tarkoittava henkilö. Henkilöön menevä rienaus on kuitenkin syytä suodattaa pois. Karjalan palautus on asiakysymys, ei henkilöön menevä kysymys.

* * *

KARJALA-DEBATIN TOP 3 HARHAPOLKUA

Karjalan palautuksessa ei yleensä puhuta ollenkaan itse asiasta. Sen lisäksi, että "Utin lentopetrooli" on noussut arvoon arvaamattomaan, kompastuskiviä ovat olleet

1) "TYÖNANTAJA MAKSAA PALKKAVERON"

Tämä on ehdoton Top 1. Hirmuinen viha ryöpsähtää opponenttien päähän, kun muistutetaan, että Karjalaan syntyy työpaikkoja, joista maksetaan ihmisille rahaa, nettopalkkaa. Ja että ennakonpidätys on osa bruttopalkkaa ja ylipäätään työvoimakustannuksia, jotka kaikki tulevat aina työnantajan maksettaviksi.

Ei hyvää päivää. Ennakonpidätys ei todellakaan tarkoita sitä, että työnanantaja maksaisi verot.

Nyky-Suomessa asialla ei ole mitään merkitystä. Asia liittyy vain Karjalan palautukseen. Kun opponentit väittävät, että "Karjalan palautus tulee kalliiksi", he eivät osaa perustella mitään, mitenkään. Minä osaan. Karjalassa oli 45000 pientilaa, joiden maaomaisuus tulee palauttaa suvuille. Nämä ovat siten yksityisomaisuutta. Yksityisomaisuus on turvattu Suomessa, mutta sitä verotetaan. Kun yksityiset yritykset investoivat Karjalaan, ne tekevät sen omalla rahallaan, mutta sitäkin verotetaan.

Kaikki työpaikat rahoitetaan työnantajan rahalla. Työpaikoista maksetaan palkkaa. Kaikesta tästä kertyy tuloja valtiolle. Valtio myös ansaitsee rahaa Karjalan palauduttua. Valtio voi myös ottaa lainaa, tai myydä obligaatiota. Myös yksityiset yritykset voivat tehdä osakeanteja tai ottaa lainaa. Rahaa on maailmassa.

Oleellista on se, että yksityisen ihmisen kannalta Karjala tarkoittaa palkkatulojen lisääntymistä, koska "jos Karjala tulee kalliiksi", se automaattisesti tarkoittaa paljon työpaikkoja, joista maksetaan palkkaa, ja palkka on rahaa ja raha on sitä, mitä ihminen tarvitsee elääkseen. Karjala tuo meille rahaa.

Karjala on itäisen naapurimaamme jäljiltä pahasti tärviöllä, ja sen kunnostaminen vaatii ihan oikeasti rahaa. Minäkin uskon, että palautus kääntyisi pitkällä aikavälillä voitolliseksi, mutta ajatuksen markkinoiminen suomalaisten enemmistölle vaatii joatin merkittävästi ylläolevaa parempaa.

Asia on myös väännetty rautalangasta täällä.

2) AD HOMINEM

Kun tarkastelee rienaajien blogeja tai kommentteja, oleellista on aina nimitellä vastapuolta esimerkiksi ammatin tai asuinpaikkakunnan mukaan ja nihiloida tämän uskottavuus tai ihmisarvo.

Olen 10 vuotta puhunut asiakeskustelun puolesta, henkilöön menevää rienausta vastaan.

Poistan US:blogeistakin henkilöön menevät rienaukset, kuten ilmoitan etukäteen: katso "Blogin moderointilinja". Tästä rienaajat riemastuvat haukkumaan minua "sensuroijaksi". Erityisesti korostetaan, että sensuroin, jos joku on "eri mieltä" kanssani. Enhän minä mielipiteitä sensuroi vaan keskustelun tuhoavan ad hominem -argumentaation.

Niinpä aseeksi otetaan väite "herkkähipiäisyydestä". Olen eri mieltä. Kyseessä on blogin hygienia: asiat väittelevät asioista.

On tyypillistä, että Suomessa ei kysytä "mitä sanottiin" vaan "kuka sanoi". Jos todistetaan Stalinin aloittaneen jatkosodan, kysytään "kuka sanoi", ja sitten esitetään (ilman perusteita) sanojan olevan "hullu" tai "idiootti". Tuollainen on ad hominem -rienausta, ja siihen ei tule mennä.

Kun itse sain tilapäisen käyttökiellon Uuteen Suomeen (todistaessani, että Stalinin "voitto" oli tappio Venäjän kansalle, Suomelle ja ihmiskunnalle), tämä alussa linkittämäni blogisti riemuitsi näin:

* * *

Kyseinen henkilö muistetaan jo edesmenneeltä KareliaForumilta häpeämättömänä henkilökohtaisuuksiin menijänä ja täysin kuurona asia-argumenteille. Toivottavasti herra desantti ymmärtää jäähyaitiossa osoittaa kunnioitustaan miehelle, joka on vahingoittanut Karjalan palautuspyrkimysten uskottavuutta enemmän kuin mihin herra desantti ikinä pystyy.

* * *

Tuo "kyseinen henkilö" tarkoittaa allekirjoittanutta. Herra desantti on taas eri henkilö.

On tyypillistä, että allekirjoittanutta syytetään henkilökohtaisuuksiin menemisestä, vaikka omasta mielestäni olen aina keskustellut asiasta ja vaatinut sitä muiltakin. Toki jokainen on sokea omalle ad hominem -kommentoinnille, mutta tuo kursivoitu lause toiminee hyvänä esimerkkinä ad hominem -argumentaatiosta.

On mielenkiintoista, että kirjoittaja itse puhuu "kuurona asia-argumenteille". Olen aina ottanut ilolla vastaan asia-argumentteja. Niihin koko keskustelu perustuu.

Höpsistä pussiin ja pussilla päähän. Kukahan se tuossa ylläkin syytti toisia "alhaisista" motiiveista, eikä koskaan ole reagoinut mihinkään asia-argumentteihin.

Pikkusormesta koko käteen, eli kertausta ProKarelian tragediasta

Tulin taas Uuden Suomen blogeissa osallistuneeksi keskusteluun ProKareliasta, ja pieni selventävä kertaus ProKarelian harhautumisesta on paikallaan:

Alunperin ProKareliakin tajusi, että isovanhempien taloudelliset menetykset eivät suomalaisten enemmistöä kiinnosta, mutta sen sijaan se, kestäisikö julkinen talous Karjalan palautuksen, kiinnostaa hyvinkin kovasti. Lisäksi ainakin Yrjö Pessi oli perehtynyt Porkkalan palautukseen, joten asian juridinen puolikin oli tiedossa. Siksi ProKarelian alkuperäinen reformisuunnitelma sisälsi sen aika itsestäänselvän ajatuksen, että Karjalan maapohja siirtyisi palautuksessa valtion omaisuudeksi.

Kymmenisen vuotta sitten ainakin KareliaForumilla nousi muutaman nimeltä mainitsemattoman kiihkoilijan aloitteesta kapina tätä, kuten silloin kauniisti sanottiin, 'sosialismipykälää' vastaan. Kiihkoilijat kieltäytyivät johdonmukaisesti sen enempää kuuntelemasta kuin käyttämästäkään mitään rationaalisia argumentteja: ProKarelian puolustajien selitettiin kadehtivan karjalaisia (!) ja olevan neuvostobolshuja ja FSB:n agentteja. Täysin häikäilemättömästi väitettiin, että Karjalaan jäänyttä maaomaisuutta ei korvattu, vaikka asian voi tarkistaa mistä hyvänsä lähdeteoksesta. Ja kaikki argumentit siitä, että Karjalan palautuksen pitäisi tapahtua suomalaisten enemmistölle hyväksyttävillä ehdoilla, hukutettiin vuodatuksiin evakoiden kärsimyksistä.

Tiedossani ei ole, minkälaista painostusta netin ulkopuolella esiintyi, mutta lopulta ProKarelia käänsi selkänsä puolustajilleen, ja antoi pirulle sen proverbiaalisen pikkusormen: Reformisuunnitelmaa 'tarkistettiin' niin, että Eduskunta päättäisi aikanaan, mitä omaisuudelle tapahtuisi.

Koska lienee aika itsestäänselvää, minkä päätöksen Eduskunta aikanaan tekisi, oli tarpeen seuraavaksi suorittaa amputaatio ranteesta: Karjalan palautus -kirjassa omaisuus julistetaan palautettavaksi.

Sitten lähtikin jo käsi kyynärpäätä myöten: piti alkaa kuvitella, että omistusoikeus olisi nykyisinkin voimassa ja sitä voisi penätä takaisin oikeusteitse. Idean tuotteisti eräs aasinajaja, jonka piti tehdä asiasta lisurikin. Lisuri vain joutui ristiriitaan bisneksien kanssa, ja siksi ProKarelia on siitä hiljaa (tämä blogi ei). ProKarelia joutui myös kirjoittamaan aivan selvää valhetta Porkkalan palautuksesta perustellakseen kantaansa, mutta sitäkään ei valitettavasti huomionut kuin tämä blogi. Perusteluja kannalleen ProKarelia tarjoutui antamaan vain laskua vastaan.

Kun sitä kättä vielä oli olkavarren verran jäljellä, loppu piti antaa jo todella mielikuvituksekkaalla tavalla: Kuvittelemalla, että kiltti Neuvostoliitto oikeasti halusikin karjalaisten pitävän omaisuutensa, ja 27 artikla sodan takia takavarikoidun omaisuuden palauttamisesta oikeasti tarkoittaakin tätä.

Lopputulos: Ei mitään uskottavuutta sen enempää Suomessa kuin Venäjälläkään, ja ylpeys estää tilanteen pelastamisen.

Yllätystieto aasinajajan lisensiaatintutkinnosta

Ystävällinen taho on saattanut tietoomme tämän katkelman oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston pöytäkirjasta 10.9.2013:

"Päätettiin tarkastajien, professori Matti Niemen ja professori Jarno Teporan eh-

dotuksesta hyväksyä OTK Kari Silvennoisen ammatillisen lisensiaatin tutkinnon

mukainen lisensiaatintutkimus ”Lainhuudatusvelvollisuudesta” ammatillisen li-

sensiaatin tutkinnon mukaiseksi lisensiaatintutkimukseksi arvolauseella hyväk-

sytty."

 

Eli aasinajajan tutkinto ei perustukaan vanhastaan tuntemaamme hengentuotteeseen "Valtiollisen siirtymävaiheen vaikutuksesta kiinteistönomistukseen erityisesti silmällä pitäen Karjalaa”, jolle määrättiin tarkastajat 24.4.2008, ja joka on jo pitkään ollut saatavilla tiedekunnan kirjastosta. 

Hämmentävää. Onko  tiedekunnan kirjastossa ollut hylätty lisuri vai onko aasinajaja ollut valmis tekemään toisen  lisurin vain koska ensimmäisen lisurin tulokset eivät sopineet bisneksiin? Silmään pistää myös arvosana, joka lienee alin mahdollinen.

Eikä siinä vielä kaikki. Googletus paljastaa Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan esityslistan 27.9.2012, jossa aasinajajan lisensiaatintutkinnon pääaineeksi vahvistetaan kansainvälinen oikeus ja tutkimusaiheeksi "Paris Peace Treaty 1947 - A Present Day Evaluantion on International Law"

Lapista on selvästikin palattu maitojunalla ja pikaisesti.

Kommenttiosastolla pistetään melkein pahemmaksi

Edellisen postauksen aiheeseen on tullut erinäisiä kommentteja yksi pisti erityisesti silmään:

Sopimusrikkomusten näkökulmasta alueet tulee palauttaa, mikä on yksiselitteistä. Luonnollisesti evakkojen ja heidän sukujensa omistukset tulee palauttaa. Tämä restituutio tulee kaikkein selvimmin esille YK:n Pinheiron periaatteissa.

Niin varmaan joo. Valitettavasti maailma ei toimi näin. Ketään ei voi haastaa oikeuteen, vaikka Karjalaa ei ikinä palautettaisi. Ainoa tapa palauttaa Karjala on kehittää poliittinen kompromissi, joka kelpaa sekä Suomelle että Venäjälle.

Ei ole ainuttakaan dokumenttia, jonka mukaan evakot olisivat luovuttaneet kiinteistöjensä omistusoikeuden sen paremmin Suomen valtiolle kuin Neuvostoliitollekaan. Tästä on täysin turha käydä mitään väittelyä, ellei toisin väittävällä ole esittää asiaan liittyviä laillisia dokumentteja. Kiinteistöomistus ei siirry kuvitelmien, toivomusten, luulojen tai kuvitelmien avulla.

Käsittämättömän naivia argumentaatiota. Tätä aihetta ovat oikeustieteilijät käsitelleet mm. Porkkalan palautuksen yhteydessä. Minulla on erimielisyys ylläolevan kirjoittajan kanssa siitä, mitä Merikosken komitean papereissa sanotaan asiasta. Olen toistuvasti tarjoutunut katoamaan netistä, jos yhdessä sovittu puolueeton ratkaisija tai useampi vahvistaa että olen väärässä. Eikö ole erikoista, että tarjous ei kelpaa?

Sitäpaitsi aasinajaja ei pystynyt väittämään lisurissaan osoittaneensa, kuka omistaa Karjalan maat, vaan totesi, että vastaus saadaan EIT:stä. Vastaus saatiin: aasinajajan jutut lensivät ö-mappiin. Jos oikeustiede ja yksikään tuomioistuin eivät auta, mikään ei auta.

Minua hämmästyttää todella paljon, että yhä on suomalaisiksi itseään sanovia ihmisiä, jotka henkeen ja vereen jaksavat kerrata Neuvostoliiton "legitiimejä" vaatimuksia ja oikeuksia. Ei sellaisia ollut sen enempää kuin millään muullakaan valtiolla. Eivätkä NL:n oikeudet ulottuneet Suomen alueeseen tai omaisuuteen.

Tässä kommentoija toden totta onnistuu alittamaan matkakirjailijan. Jos joku uskaltaa olla eri mieltä, häntä ei syytetä kateudesta vaan Neuvostoliiton puolustamisesta.

Hyi helvetti!

Sinäpä sen sanoit

Työkansan Sanomat on muistanut Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon 70 vuotta sitten:

Erillissotateorian keskeinen argumentti on ollut väite, ettei Suomella ja Saksalla ollut liittolaissopimusta. Tällöin kuitenkin nojaudutaan hyvin ahtaaseen liittolaiskriteeriin. Myös yhteiset päätökset ja toimet luovat liittolaisuuden.

Näinhän voidaan toki sanoa. Silloin se kyllä pätee kyllä vielä paremmin Saksaan ja Neuvostoliittoon vähän aiemmin.


Aihepiiriä on vähän aikaisemmin ehtinyt pöyhiä myös ProKarelia. Kun meillä aikaisemmin oli jo desantti, joka ei erottanut Uudenkaupungin rauhaa Turun rauhasta, kilpailijaksi Suomen surkeimman amatöörihistorijoitsijan tittelistä on ilmaantunut aasinajaja, joka ei erota kesäkuuta heinäkuusta:




Kiitokset tästä kuvasta Suomen hörönaurettavalle antifasistiselle komitealle, jolla ei kuitenkaan ollut munaa pitää sitä pitempään blogissaan. Googlen välimuisti on kuitenkin ihmeellinen...

VMP, mutta otsikko sentään totta

Verkkomedian advokoima blogisti kirjoittaa otsikolla "Historian väärentäminen elää ja voi hyvin":

Jo ennen sodan loppuvaihetta, Stalingradissa natsi-Saksan sotamarsalkka Pauluksenarmeijan antautuminen helmikuussa 1943 teki selväksi Suomen hallitukselle, Mannerheimille ja koko sodanjohdolle kuinka sota päättyy. Tieto siitä levisi, kun Suomen tuhannen kilometrin rintama petti ja Äänisjärven rannoilta suomalaiset perääntyivät vauhdilla Neuvostoarmeijan edellä vanhojen rajojen taakse.
Ennen Neuvostoarmeijan suurhyökkäystä kesällä 1944 Suomen armeija oli perääntymisvaiheen seurauksena moraalisesti ja fyysisesti väsynyt. Kalusto ja tarvikkeet olivat vähissä. Mannerheim pyysi Hitleriltä apua ja tukea, vaikka jo 1943 taitteessa oli päätetty, että Neuvostoliiton kanssa on pyrittävä rauhaan. Suomi sai Saksalta muutaman hävittäjän ja syöksypommittajan miehistöineen.
Aasinajaja ja vääryystieteen desantti eivät enää vaikutakaan niin surkeilta amatöörihistorioitsijoilta.

ProKarelia yhä kauempana Karjalan palautuksesta ja syvemmällä pöpeilyssä

Karjalan palautus ei ole valitettavasti edennyt. Sen sijaan, että olisi odottanut otollista hetkeä ja pohtinut vakavissaan järkeviä vaihtoehtoja ProKarelia on jo pitkään sekaantunut kaikkeen älyttömään, kuten omaisuudenpalautus- ja merivaltaushölmöilyihin, joista ei hyötynyt kukaan muu kuin aasinajaja. Jutut ovat lopulta kadottaneet kokonaan yhteyden Karjalaan, kuten esimerkiksi käsittämätön sepustus 90-luvun pankkikriisistä.Nyt päästään yhä pitemmälle sekoilussa, joka käsittelee luottojen arvopaperistamista EU:ssa. Siinähän on riskinsä, sen tiedämme kaikki. Mutta jutusta löytyy jopa tämä:

Se artikkelissa näytetään unohtaneen, että Yhdysvalloista levinneet subprime-luotot ja niiden arvopaperistaminen oli täysin yhden osapuolen eli Rothschild-pankkiirisien aikaansaannos

Rothschildit mainittu. Aika lopettaa lukeminen ja laittaa vaihdin sarjatulelle. Koskeekohan seuraava juttu rokotuksia vai kemikaalivanoja?

Halosen vappupuhe ad nauseam eli voiko enää tyhmempää olla

 Muistatteko vuoden 2006 presidentinvaalien valeuutisen, jota ProKarelia levitti, ja joka mahdollisesti maksoi Niinistölle vaalivoiton? Puskaradio kertoi tuolloin tuoreeltaan, että valeuutisen lähde oli ollut aasinajaja, tuo Karjala-keskustelun vastenmielisin hahmo. Tämä valeuutinen on yllättäen jälleen pompannut julkisuuteen, ja tällä kertaa se saavutti minut niin nopeasti, että tieto alkuperäisestä lähteestä oli tallella. Puskaradio oli ilmeisesti  oikeassa.  Vuoden 2006 älämölön jälkeen tyyppi ei voinut olla tietämätön uutisen perättömyydestä eikä siitä, että se kumottaisiin nopeasti. Pitääkö yrittää olla vielä tyhmempi kuin venäläiset?

Jatkokertomus aasinajajasta ja Wikipediasta jatkuu

Viimekertaisen aihetta käsitelleen postauksen jälkeen tieto lisurin olemassaolosta on palautettu Wikipediaan parhaan mahdollisen lähdeviitteen, eli tiedekuntaneuvoston pöytäkirjan kera. Vanha tuttavamme 217.71.151.201 Eduskunnasta yritti hetikohta poistaa tiedon, mutta turhaan, se palautettiin saman tien. Seuraavaksi taisi tulla vähän hätä käteen: jotta tieto lisurin olemassaolosta saataisiin pois aasinajajan uh^H^Hasiakkaiden näkyviltä, anonyymi tuttavamme ehdotti keskustelupuolella koko artikkelin poistamista. Arvostelukyvyn pettämistä kuvastaa pahemman kerran linkistä näkyvä yritys väärentää allekirjoitus. Wikipedian ylläpitäjiä tuollainen ei petä, koska se näkyy sivuhistoriasta heti.

Alkaa tosiaan ihmetellä, kuka tuo Eduskunnasta kirjoitteleva tyyppi on. Aasinajaja itse tuskin käyttäisi Eduskunnan koneita. Suurin osa koneelta tehdyistä muutoksista Wikipediaan käsittelee aasinajajaa, loput ovat lähinnä juridiikkaa, politiikkaa, urheilua ja sappiaineenvaihduntaa (!). Kaikki saattavat olla saman henkilön tekemiä, eivät kuitenkaan välttämättä. Googlettamalla voi todeta, että muualle tuolta koneelta on kirjoitellut nimimerkki c_howdy, joka on kiinnostunut Itä-Aasiasta, kirjoitellut myös amiksen koneilta eikä taida olla ihan hetero.

Oikeesti, odottiko joku muuta?

Korkein hallinto-oikeus (KHO) ei tutki Itämeren kaasuputkesta tehtyä valitusta.Valtioneuvosto antoi viime marraskuussa suostumuksensa Nord Stream -yhtiön kaasuputkihankkeelle. Valittaja vaati tämän päätöksen kumoamista, mutta KHO jätti valituksen tutkimatta
---
KHO:n torstaina antaman päätöksen mukaan hakemukset oli jätetty muusta syystä kuin kaivosasiasta. Lisäksi hakijan selvitykset muun muassa merenpohjan kaivoskivennäisistä ja tutkimustöistä olivat puutteellisia ja epäuskottavia.

Ilmeisesti ehdin kommentoimaan asiaa ennen ProKarelian äänitorvea. Jään odottamaan ruikutusta poliittisesta päätöksestä, vaikka sokea Mantakin kyllä näkee päätöksen oikeaksi.

Edistikö tämä hölmöily muka jotenkin Karjalan palautusta, tai ylipäänsä mitään muuta kuin asiassa huseeranneen aasinajajan bisneksiä? Varmaan aasinajaja valittaa vielä EIT:hen, joka luultavasti on jo hankkinut dedikoidun roskiksen aasinajajan valituksia varten.

Aasinajajan kätyri jälleen Wikipediaa parantelemassa

Aasinajajan vanha vakiokätyri Eduskunnan koneelta 217.71.151.201 on käynyt poistamassa aasinajanajan alunperin mainokseksi tarkoitetusta Wikipedia-artikkelista tiedon Karjala-aiheisen ja ilmeisesti hylätyn lisurin olemassaolosta vedoten kanslerin ohjeeseen. Pakko ihmetellä, miten aasinajaja aina vaan selviää törttöilystään ilman suurempaa julkisuutta. Kukahan mahtaa olla tuo kätyri Eduskunnassa? Kansanedustaja vai avustaja? On ainakin ollut toiminnassa jo viisi vuotta.

Aasinajaja löi kirveensä kiveen

Kuten kesäkuussa kerroimme, omaisuudenpalautushölypölyn tuotteistaja on nyt ruvennut omalla nimellään parantelemaan itsestään tehtyä Wikipedia-artikkelia. Ennenhän sitä oli paranneltu vain anonyymisti, mutta homma oli keväällä mennyt sen verran törkeäksi, että anonyymi editointi oli kielletty. Heinäkuussa sitten artikkelista oli kadonnut kaikki aiheensa kannalta ikävä, kuten maininnat lisurista. Artikkeli alkoi näyttää pikemminkin mainokselta. Keskusteluahan asiasta tietysti syntyi:

Minun asiakkaani ovat huomauttaneet, että täällä Wikipediassa kirjoitetaan ikäviä asioita minun persoonastani. Huomasin sen olevan totta, mistä syystä kirjauduin tänne käyttäjäksi, koska en voi sallia, että täällä pidetään jatkuvasti esillä työtäni ja ammattiani haittaavaa virheellistä (tai muuten asiatonta) tietoa. Minulla on oman persoonani omistusoikeus ja monopoli sitä koskien. Suomen Asianajajaliiton ja minun väliset selvittelyt eivät kuulu tänne, eihän kenenkään liikennesakkojakaan julkisteta jatkuvasti esillä olevaksi. Myös kärsittyjen rangaistusten levittely saattaa täyttää kunnian loukkaamisen tunnusmerkistön. Minä en salli, että täällä julkaistaan mitään, mitä minä en hyväksy. Olen valmis sijoittamaan minua halveeraavan aineiston julkaisemisen estämiseen määrättömästi rahaa ja voimavaroja. Olen jo valmistellut oikeudellsia toimia halveksivan kirjoittelun estämiseksi. En voi sallia, että nimerkkien suojasta minun monopoliani omaan persoonaani loukataan. Tästä syystä korvaan liiton valvontamenettelyyn viittaavat kohdat omasta toiminnastani kertovaksi osaksi.

---

Joku vandalisoin tätä sivua. Pyydän ylläpitoa ryhtymään toimiin, että perustelemattomia lisäyksiä ja minua solvaavia kohtia ei lisätä sivulle. Olen ilmoittanut, että liiton ja minun välisiä erimielisyyksiä ei uutisoida, katson niiden lissämisen olevan kunniani loukkaamista ja solvaamista. Jos loukkaaminen ei lopu, joudun ryhtymään oikeustoimiin syyllisten saamiseksi vastuuseen. Yksi vaihtoehto on myös, että minua käsittelevä aineisto poistetaan kokonaan täältä. Jos olen pakotettu ryhtymään siihen, en enää kirjoittele tämän enempää, vaan lähetän ratsuväen paikalle.

No, tällaisestahan ei hyvää seuraa:

Sinut on estetty toistaiseksi oikeustoimilla uhkailun vuoksi. Esto ei ota kantaa siihen, kuka on oikeassa, vaan ainoastaan pyrkii minimoimaan mahdolliset uudet oikeustoimet, joita muokkauksen salliminen saattaisi mahdollistaa. Jos/kun tilanne oikeuslaitoksen osalta on selvitetty, ota yhteyttä sinut estäneeseen ylläpitäjään saadaksesi muokkauseston kumottua. Kun esto päättyy, toivomme sinun tekevän hyödyllisiä, Wikipediaa parantavia muokkauksia. Jos jatkat häiriköintiä, sinut estetään uudestaan.


Jos oma toiminta oikeasti kestäisi päivänvalon, tarvetta oikeustoimilla uhkailuun (tämähän ei ole ensimmäinen kerta) ei olisi. Voittoisien oikeusjuttujen ja tieteellisesti merkittävän lisensiaatintyön esittely mykistäisi kriitikot.

Milloin ProKarelia tulee järkiinsä ja yrittää pelastaa uskottavuutensa sanoutumalla irti järjettömyyksistä?