Evakko vai pakolainen?

Suomen Karjalan pakolaiset ry:n edustaja kirjoittaa uusimmassa Kirkko ja Kaupunki -lehdessä kauniisti sanottuna kyseenalaista tekstiä.

Suomessa me voimme kyllä käyttää evakko- ja siirtolainen-sanoja, mutta muualla ne käännetään joko ”pakolainen” tai ”karkotettu”. Ilmeisesti meille olisi edullisempaa käyttää pakolainen- tai karkotettu-nimikettä, sillä ne antavat meille mahdollisuuden vedota kansainvälisiin sopimuksiin. Niiden mukaan pakolaisten kotipaikkaoikeus ja omistusoikeus omaan maahan säilyvät, kun he ovat joutuneet siirtymään kotipaikaltaan esimerkiksi sodan vuoksi.

Mistähän kansainvälisistä sopimuksista mahtaa olla kyse? Ainakaan YK:n pakolaissopimukseen vuodelta 1951 ei voi vedota. Vaikka karjalaisia arkikielessä voikin nimittää pakolaisiksi, kyseisessä sopimuksessa pakolainen määritellään näin:

(2) As a result of events occurring before I January 1951 and owing to well-founded fear of being persecuted for reasons of race, religion, nationality, membership of a particular social group or political opinion, is outside the country of his nationality and is unable, or owing to such fear, is unwilling to avail himself of the protection of that country; or who, not having a nationality and being outside the country of his former habitual residence as a result of such events, is unable or, owing to such fear, is unwilling to return to it.

ja edelleen:

C. This Convention shall cease to apply to any person falling under the terms of section A if:

(1) He has voluntarily re-availed himself of the protection of the country of his nationality; or

(2) Having lost his nationality, he has voluntarily reacquired it; or

(3) He has acquired a new nationality, and enjoys the protection of the country of his new nationality; or

(4) He has voluntarily re-established himself in the country which he left or outside which he remained owing to fear of persecution; or

Evakot ovat koko ajan olleet Suomen kansalaisia ja Suomessa. Ainoat Karjalan pakolaiset Suomessa, joita sopimus on koskenut ovat tulleet Itä-Karjalasta. Hekin ovat taatusti saaneet Suomen (tai jonkin muun länsimaan) kansalaisuuden jo aikoja sitten.

Sopimus ei myöskään sisällä yhtään mitään pakolaisten kotipaikkaoikeuden ja omistusoikeuden säilymisestä, se käsittelee vain ja ainoastaan pakolaisten oikeuksia lähtömaansa ulkopuolella.

Jos on olemassa jokin vähemmän tunnettu sopimus, jossa säädetään tuollaista, kertokaa kaikin mokomin minullekin. Toivottavasti kuitenkaan ei ole, koska moinen sopimus tekisi mahdottomiksi sellaiset kompromissit, jotka olisivat välttämättömiä minkä hyvänsä pitkäaikaisemman pakolaisia tuottaneen konfliktin rauhanomaisessa ratkaisemisessa. EU:kaan ei varmaan tykkäisi, koska sopimus aiheuttaisi jo EU:n sisälläkin katastrofaalisen tilanteen esimerkiksi Saksan, Puolan ja Tshekin välille.

Lisää vastauksia kysymyksiin

- Miten Venäjä voi luottaa siihen, että kaikki sen tällä hetkellä alueella oleva omistus on suojattu eikä Suomi ala missään vaiheessa verottaa eikä kansallistaa venäläistä omistusta? (Kaasuputki, öljysatamat!!!)

Tämäntyyppiset asiat on kirjattava selkeästi palautussopimukseen. Venäjä on joka tapauksessa sen verran vahva, että Suomelle ei tulisi mieleen olla noudattamatta sopimuksia.

- Miten Suomi käytännössä varmistaa Pietarin puolustuksen, joka Venäjälle on tietysti tärkeä asia? Tulisiko Pietarin puolustaminen osaksi Suomen vastuulle? Olisiko tämä osa win-win sopimusta? Tulisiko Suomen puolustusvoimien järjestää säännöllisesti Pietarin puolustamiseen liittyviä harjoituksia? Kuinka tiiviiksi Suomen ja Venäjän puolustusvoimien yhteistyötä tulisi teeman ympärillä kehittää?

- Edelliseen liittyen: miten Venäjä voisi tositilanteessa luottaa siihen, että Suomi todella osallistuisi Pietarin puolustamiseen mahdollista lännestä tulevaa uhkaa vastaan?

- Edelleen edelliseen liittyen: Tulisiko Suomen ja Venäjän solmia erillinen oma sotilasliittonsa, joka samalla estäisi Suomen NATO-jäsenyyden? Varmasti Venäjä haluaisi jotain tällaista osana win-win sopimusta?

Nykyaikaisessa sodassa Pietari ei olisi mikään kovin oleellinen asia. Hyökkäys Pietaria vastaan silloin, kun Venäjän strategiset aseet ovat vielä käyttökelpoiset, olisi todella huono idea. Hyökkäys Pietaria vastaan silloin, kun Venäjällä ei ole enää strategista iskukykyä, olisi tarpeetonta vaivannäköä.

Jos Karjalan palautuksesta pystytään neuvottelemaan rehellisesti ja avoimesti, näistä asioista sopiminen ei ole kovin vaikeaa.

- Miten Venäjä voi luottaa siihen, että kaikki sen tällä hetkellä alueella oleva omistus on suojattu eikä Suomi ala missään vaiheessa verottaa eikä kansallistaa venäläistä omistusta? (Kaasuputki, öljysatamat!!!)

Kaikki nämä asiat on eksplisiittisesti kirjattava palautussopimukseen.

- Kuinka paljon etuja Suomi olisi valmis tarjoamaan Suomessa toimiville venäläisyrityksille osana win-win sopimusta? Voisiko Suomi ostaa venäläistä maakaasua esim. 150% hinnalla maailmanmarkkinahintaan verrattuna? Antaisiko Suomi Gazpromin myydä energiaa suoraan suomalaisille kuluttajille? Sitoutuisiko Suomi rakentamaan puunjalostusteollisuutta Venäjälle osana win-win sopimusta? Suostuisiko Suomi myös tähän merikaapelihankkeeseen? Antaisiko Suomi seuraavat ydinvoimalaurakkansa Atompromille?

Suomi ei voi sitoutua tekemään huonoa bisnestä. Suomi voi, ja sen pitää, sitoutua tekemään hyvää bisnestä yhteistyössä Venäjän kanssa.

Syväporausta historian roskatynnyrissä

Tässä blogissa on ennenkin mainittu eräs Pietarissa asuva suomalainen sosiologi, jolla on oma instituuttikin. Jo aikoja sitten on uudisoitu, että instituutti on julkaisemassa kirjan Suomi ilman naamiota. Tietenkään kukaan ei kuvittele, että yhtäläisyys Otto Wille Kuusisen samannimiseen kirjaan olisi pelkkä sattuma. Yllätys oli sen sijaan se, että kysymys on todellakin vain uusintapainoksesta. Takakannessa kerrotaan, että kirja todisti, että kynä on miekkaan mahtavampi, ja että Suomen valtaapitävät eivät koskaan toipuneet kirjasta.

Suomesta epäilemättä löytyy ihmisiä, jotka pystyvät lukemaan mainittua kirjaa naama vakavana. Ei kuitenkaan kovin montaa; Puolilla varmaan on jo kyseinen kirja ja loput saisivat sen lähimmästä divarista jos haluaisivat. Venäjältä löytyisi varmaan enemmän kiinnostuneita, mutta he tuskin osaavat suomea. Vaikea kuvitella suomenkielisen painoksen tarkoitukseksi muuta kuin venäjänkielisen painoksen uskottavuuden lisääminen (jos venäjänkielistä painosta ei olekaan, koko juttu menee täysin absurdin puolelle).

Oleellinen kysymys on siis, mitä Suomesta kohdistuvaa uhkaa vastaan kirja on suunnattu. Tietenkään meillä ei ole taskussa mitään jolla pystyisimme uhkaamaan Venäjää sotilaallisesti, ei NATO:n kanssa sen enempää kuin ilmankaan. Ainoa asia, jolla oikeasti voimme uhata Venäjää, on nimenomaan Karjalan rauhanomainen palauttaminen neuvotteluteitse yhteisymmärryksessä kummankin maan kanssa. Tätä uhkaa on ei pidä yrittääkään vaihtaa isompiin mutta epärealistisiin uhkiin.

Miten Karjala-keskustelu tuhotaan - ja kuka sen tekee

Uusimmassa Karjala-lehdessä eräs henkilö avautuu, ja joitain kohtia kirjoituksessa on syytä kommentoida.

"Henkilökohtaisuudet: Keskustelun siirtäminen muihin keskustelijoihin on paras tapa tuhota asiakeskustelu."

Epäilemättä. Kirjoittaja itse on lukemattomat kerrat sivuuttanut täysin asia-argumentit ja turvautunut henkilökohtaisiin hyökkäyksiin eri mieltä olevien kanssa. Usein nämä ovat vieläpä olleet palautuksen kannattajia.

"Sitaattien kerääminen: Paljon kirjoittavien palautuksen kannattajien lauseita kerätään talteen ja siteerataan jopa kuukausien jälkeen jossakin halventavassa yhteydessä. Yleensä sitaatit on irrotettu asiayhteydestään."

Siteerataanpa kirjoittajaa itseään kieltämässä demokratiaa:

Mielestäni Suomen raja on määritelty jo 1920 Tartossa, eikä sen rajan palauttaminen mielestäni tarvitse "kannatusta". Se on Suomen raja. Piste.

"Vertaaminen: Mainitaan muuan pahamaineinen törkyviestejä kirjoittava henkilö nimeltä ja verrataan keskustelijaa häneen."

Tässäpä kirjoittaja suosittelee kyseisen henkilön äänestämistä viime eduskuntavaaleissa.

"Vetoaminen intiaaneihin: Siirtäminen keskustelu pois Karjalasta on yleistä. Usein keskusteluun tuodaan täysin siihen kuulumattomia, kuten intiaanit, Australian aboriginaalit irakilaiset tai palestiinalaiset..."

Aivan. Kuka käskee lähteä mukaan sellaiseen keskusteluun. Jos trollia ei ruokita, se kyllästyy ja lähtee pois.

"Oppi-isäksi nimittely. Jokin todellinen käytäntö Suomessa, esimerkiksi yritysten veronmaksukäytäntö, nimitetään keskustelijan 'omituiseksi veromalliksi' jota myös levitetään muille keskustelukanaville."

Kukaan ei kiistä ennakonpidätyksen olemassaoloa. Siitä nyt vain käytännössä seuraa vain se, että palkansaajien ei tarvitse nähdä kuukausittain vaivaa verojen maksamisessa siitä ei todellakaan seuraa, että
"Mutta he eivät maksa veroja. Yritys maksaa."

"Ryssittelystä syyttäminen: Jos keskustelussa käytetään ryssä-sanaa, on keskustelija siitä lähtien leimattu 'ryssittelijäksi'."

En esimerkiksi itse yritäkään väittää etten koskaan käyttäisi kyseistä sanaa. Se ei kuitenkaan ole minulle samanlainen pakkomielle kuin kirjoittajalle, eikä tulisi mieleenikään yrittää kiistää sen sävyä.

"Käänteinen syyttäminen: Karjalan palauttajan nujertaminen tai hämmentäminen on helppoa, jos väitetään, että hänen mielipiteensä tekevät 'enemmän haittaa palautukselle kuin hyötyä'."

Vaikea välttää tätä ajatusta kirjoittajan suhteen. Tästä blogista hän muuten kirjoitti äskettäin:

Blogi pyrkii mustamaalaamaan palautuksen kannattajat.

Kannattaa huomata missä mennään.

Ko. blogi itse haluaa aiheuttaa hajaannusta, sekasortoa ja varmistaa, että maailmanhistoriassa valtakuntien rajat saa päättää eniten ihmisiä tappanut psykopaatti: J Stalin.

Jos saatte morbidin halun lukea koko kolummin, lukekaa myös Kauko-Pekka Moilasen mielipidekirjoitus samasta lehdestä. Tämän blogin jälkeen järkevintä, mitä Karjalan palautuksesta on kirjoitettu aikoihin.

Pahoittelu ja tarkennus

Kaheliforum poistui keskuudestamme inhimillisesti katsoen liian varhain. Paheksuntamme vastuullisille.

99% varmuudella Otso3 alias karjalatakaisin-blogisti alias Nimierkki alias sarjakuvataiteilija on Kaheliforumin takana.

Nimimerkki nimierkin blogi, jolla on sarjakuvia on karjalan-palautus.blogspot.com . Kaheliforum oli paljon hauskempi kuin nuo sarjakuvat, joten tekijä saattaa hyvinkin olla joku muu. Nimierkki joko on sama henkilö kuin Otso3 tai sitten ei. Kenelläkään mainituista ei ole mitään yhteyttä tämän blogin kirjoittajiin.

PS Tämä Kaheliforumiin ilmestynyt sähköpostiviesti vaikuttaa kyllä minusta sepitteeltä.
Pääsivulla sitä väitetään anonyymiksi, mutta näytteille laitetettu viesti on tehty sen näköiseksi kuin siinä olisi ollut allekirjoitus ja lähettäjätiedot, jotka sittemmin olisi peitetty (varmuuden vuoksi vielä sekä X-kirjaimilla että mustilla laatikoilla). Sitäpaitsi, jos viesti olisi oikea, voisiko sivuston tekijä vastustaa kiusausta katsoa 'asianajan' bluffi? Minä en ainakaan voisi.

PPS 'Asianajajan viestikin' sitten katosi.

Ei saa! Mä kuolen!

KaheliForum.

Anteeksi, mutta on pakko

Blogi pyrkii mustamaalaamaan palautuksen kannattajat.

Kannattaa huomata missä mennään.

Ko. blogi itse haluaa aiheuttaa hajaannusta, sekasortoa ja varmistaa, että maailmanhistoriassa valtakuntien rajat saa päättää eniten ihmisiä tappanut psykopaatti: J Stalin.

Lenin antoi aikoinaan neuvon, että "arvostelun esittäjän tulee arvostelun muotoihin nähden ottaa huomioon puolueen asema sen vihollisten keskellä." Leninin neuvo on yhtä vastenmielinen kuin huonokin. Jos pitää yrittää todistaa suomalaisten enemmistölle, että Karjalan palauttamiseen voi olla käyttökelpoisia ideoita, on pakko sanoa käyttökelvottomia ideoita suoraan käyttökelvottomiksi. Jos pitää yrittää todistaa suomalaisen enemmistölle, että Karjalan palautusta voi kannattaa, vaikka hissi menisi ylimpään kerrokseen asti, on pakko sanoa suoraan, että joillakin palautuksen kannattajilla se ei mene. Kutsuttakoon tätä sitten vaikka mustamaalaukseksi. Ehdoton yhtenäisyyden vaatimus oli muuten myös eräs lainauksessa mainitun viiksiniekan vallan perusteista.

Uskomattoman paksua törkyä KareliaForumilla

Kuitenkin "sekasorto" on kokonaisuudessaan häiriköiden tms luomaa, mukaan lukien nimimerkki Helena Eronen.

Oikeutus palautukseen on edelleen olemassa.

Palautuksen edullisuus sekä taloudellisesti että henkisellä tasolla on edelleen olemassa.

Palautuksen kannattajien kimppuun tehdyt hyökkäykset ovat kuitenkin niin rajuja, että heikompi jo menettää uskonsa.

Pientä kertausta: Ylläolevan roskan kirjoittaja on aina harrastanut täysin törkeitä henkilökohtaisia hyökkäyksiä nimenomaan mielestään 'väärin' ajattelevia Karjalan palautuksen kannattajia vastaan. Asiasta urputettaessa hän julisti, että se on sopivaa koska hän kirjoittaa omalla nimellään ja uhrit nimimerkillä. No, nyt tilanne on ainakin täsmälleen päinvastoin. KareliaForumin sekasortoon kirjoittaja on itse suurin syyllinen. Forumilla vaikuttavat palautuksen vastustajat ovat viattomia ja ylipäänsä pysyvät forumilla vain koska jotkut eivät koskaan opi että trollia ei kannata ruokkia.

Ja hyi helvetti, aina vain pahenee:

"Hajaannus omissa riveissä on tuhoisampi kuin vihollisen miekka."

Siten minun mielestäni esimerkiksi ProKarelian, KareliaFoorumin, Veikko Saksin, jne. on tuettava Markus Lehtipuuta (vaikka se joskus tuntuisi epämiellyttävältä).

Aivan sama koskee vaikkapa Seppo Lehtoa. Hän ajaa aluepalautusta käyttäen välillä aivan ala-arvoista kieltä, mutta kuitenkin ajaa aluepalautusta. Siten hänenkin mielipiteensä on saatava kuuluville - tarvittaessa siistittynä. Tiedän, että hänen nimensä on myrkkyä monille, mutta hänenkin kautta on saatavissa aikaan positiivista (yhteistyöllä).

Miksi yhtenäisyys pitää saavuttaa sillä, että täysijärkiset tukevat hulluja, miksei mieluummin päinvastoin?

Todella hyvä kysymys

KareliaForumilla on lopulta tullut mieleen esittää kaikkein tärkein kysymys:
Miten palautuksesta tehdään koko Suomen asia ? Siihen tarvittaisiin suunnilleen 180 asteen käännös forumin ja ProKarelian nykylinjaan, joka keskittyy lähes yksinomaan omaisuuskysymyksiin. Jos ne ovat oleellisia, ja jos todella kuvitellaan, että suomalaisia vähimmässäkään määrin kiinnostavat 60 vuoden takaiset taloudelliset menetykset, niin ehdottaisin seuraavaa: Tuodaan eduskuntaan ehdotus lisäkorvauksien maksamisesta karjalaisille, niin että Karjalaan jäänyt omaisuus olisi korvattu täysimääräisesti. Siihen uppoaisi jotain 4-6 miljardia euroa, eli murto-osa Karjalan palautuksen kustannuksista. Putinkin varmasti taputtaisi karvaisia käsiänsä tällaiselle ratkaisulle. Kumma ettei joku ole tätä jo ehdottanut. Olisikohan kuitenkin hiukan liian selvää, että ehdotus naurettaisiin pellolle? Ikivanhat taloudelliset menetykset nyt ovat kerta kaikkiaan EVVVK.Jos karjalaisetkaan eivät halua sijoittaa rahojaan Karjalan palautukseen, vaan haluavat välitöntä taloudellista etua, kuinka kukaan muu kiinnostuisi asiasta?

Abi male spiritus

KareliaForumilla on lopultakin kyllästytty forumin pahaan henkeen. Ikävä kyllä vuosia liian myöhään. Enimmät suunnilleen täysipäiset palautuksen kannattajat ovat kyllästyneet ja häipyneet, ja osa järjettömyyksistä on muodostunut forumislaisten mielessä jo kiistattomaksi totuudeksi. ProKarelian kannattaisi tajuta sama asia, ja yrittää pelastaa uskottavuudestaan se minkä voi.

PS. Ei näytä ProKarelian umpiluussa itäneen mitään.

Antakaa nyt jo ProKarelialle turpiin kun se koko ajan kerjää

ProKarelia on antanut lausunnon Itämeren kaasuputkesta, taatusti pyytämättä, luultavasti myös yllättäen. Kaasuputken todelliset ongelmat eivät ProKarelialle kuulu, ja tätä ei todellakaan kannattaisi tyrkyttää:

Laatokan Karjalan ja Karjalan Kannaksen halki kulkevan maaputken vaikutusten arvioinneista ei ole käytettävissä mitään tietoja. Niiden on katsottu olevan Venäjän sisäinen asia. Tällöin on kuitenkin unohdettu kansainvälisten ihmisoikeussopimusten säännökset (esim. YK:n ihmisoikeusjulistuksen 17. artikla tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen 1. lisäpöytäkirja) omaisuussuojasta ja sen pysyvyydestä.

Neuvostoliiton pakottaessa Suomen luovuttamaan Karjalan (sekä Petsamon, osia Sallasta ja Kuusamosta sekä Suomenlahden ulappasaaria) vain raja siirtyi, eivät suomalaisten omistusoikeudet. Siten suomalaiset evakot ja heidän jälkeläisensä yhä omistavat Karjalassa olevat kiinteistöt.

Suomalaisilla on välitön omistajan intressi siitä, kulkeeko maakaasuputki heidän omistamiensa maitten kautta ja mitä se mahdollisesti vaikuttaa maan käyttöön, arvoon ja omien alueiden palautukseen. Luonnollisesti kiinnostavaa on, suoritetaanko maan pakkokäyttämisestä jotain korvauksia.

Suomen valtionhallinnon tulee käynnistää selvitystyö putken vaikutuksista Karjalassa. Ympäristö-, maankäyttö- ym. asioiden lisäksi on selvitettävä putken mahdolliset oikeusvaikutukset. Venäjän tulee korvata suomalaisten omistajien mahdolliset taloudelliset menetykset.

Mikään tuomioistuin ei ole koskaan vahvistanut tätä parin luihun asianajajan peukalostaan imemää soopaa ja se ei tee muuta kuin tuhoaa ProKarelian uskottavuuden rippeitä. Kunpa se nyt ammuttaisiin riittävän arvovaltaisin voimin alas mahdollisimman pian. Ehkä Karjalan palautuksen idea on vielä pelastettavissa, ainakin me voimme todistaa, että moneen kertaan yritimme varoittaa tästä hölmöilystä.

Itse Karjalan palautuksen kannalta kaasuputki ei liene ongelma. Putki kuljettaa kaasua Venäjältä EU-maihin, ja Venäjän luulisi vain olevan tyytyväinen, jos osa siitä siirtyy jonkin EU-maan huoleksi. Suomi ei tietenkään haastaisi riitaa sekä Venäjän että EU:n kanssa haittaamalla kaasukauppaa mitenkään.