Tämä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Kävin kansallisarkistossa tutustumassa Porkkala-komitean arkistoon. Lakitieteelliset lausunnot omaisuuskysmyksestä olivat varsin valaisevaa luettavaa. Jälleen muistuttaisin myös näistä viitteistä.
Veli Merikosken lausunto on selkeästi sillä kannalla, että yksityinen omistusoikeus Porkkalan alueella on lakannut ja valtio on pakkolunastanut omaisuuden rauhansopimuksen yhteydessä. Koska pakkolunastus on tapahtunut lailla, joka on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, hallinnollinen pakkolunastusmenettely ja täysi korvaus eivät ole tarpeen. Merikoski perustelee näkemystään myös sillä, että jos omistusoikeuden ajateltasiin säilyneen, tästä voitaisiin johtaa absurdi ajatus, että myös Karjalaan jääneet kiinteistöt olisivat yhä suomalaisten omistuksessa. Myös Tauno Suontausta katsoo lausunnossaan omistusoikeuden katkenneen.
Y.J. Hakulinen ja Paavo Kastari puolestaan katsovat omistusoikeuden säilyneen, mutta Kastari pitää aikaa oleellisena: jos vuokra-aika olisi kestänyt sukupolvia, siitä olisi seurannut omistusoikeuden sammuminen.
Komitean lopullinen kanta näyttäisi olevan pikemminkin omistusoikeuden lakkaamisen kannalla, koska Porkkalan palautuslaissa nimenomaan säädetään, että ennen lain voimaantuloa tehty oikeustoimi Porkkalan alueella ei ole pätevä. Sven Högström on tämän johdosta jättänyt eriävän mielipiteen.
Toisen korvauslain mukaisten korvausten palauttamisesta sen sijaan vallitsee täydellinen yksimielisyys. Hakulinen nimenomaan korostaa, että korvaukset on palautettava, muuten syntyisi perusteetonta hyötyä. Palautettava korvaus lasketaan varsin monimutkaisesti, mutta sen ei ole tarkoitus sisältää varsinaista reaalikorkoa.
Veli Merikosken lausunto on selkeästi sillä kannalla, että yksityinen omistusoikeus Porkkalan alueella on lakannut ja valtio on pakkolunastanut omaisuuden rauhansopimuksen yhteydessä. Koska pakkolunastus on tapahtunut lailla, joka on säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä, hallinnollinen pakkolunastusmenettely ja täysi korvaus eivät ole tarpeen. Merikoski perustelee näkemystään myös sillä, että jos omistusoikeuden ajateltasiin säilyneen, tästä voitaisiin johtaa absurdi ajatus, että myös Karjalaan jääneet kiinteistöt olisivat yhä suomalaisten omistuksessa. Myös Tauno Suontausta katsoo lausunnossaan omistusoikeuden katkenneen.
Y.J. Hakulinen ja Paavo Kastari puolestaan katsovat omistusoikeuden säilyneen, mutta Kastari pitää aikaa oleellisena: jos vuokra-aika olisi kestänyt sukupolvia, siitä olisi seurannut omistusoikeuden sammuminen.
Komitean lopullinen kanta näyttäisi olevan pikemminkin omistusoikeuden lakkaamisen kannalla, koska Porkkalan palautuslaissa nimenomaan säädetään, että ennen lain voimaantuloa tehty oikeustoimi Porkkalan alueella ei ole pätevä. Sven Högström on tämän johdosta jättänyt eriävän mielipiteen.
Toisen korvauslain mukaisten korvausten palauttamisesta sen sijaan vallitsee täydellinen yksimielisyys. Hakulinen nimenomaan korostaa, että korvaukset on palautettava, muuten syntyisi perusteetonta hyötyä. Palautettava korvaus lasketaan varsin monimutkaisesti, mutta sen ei ole tarkoitus sisältää varsinaista reaalikorkoa.
No comments:
Post a Comment