Flaidis, flaidis!

Hörönaurettava antifasistinen komitea teki ProKareliasta tutkintapyynnön. Kostoksi ProKarelia teki kaksi tutkintapyyntöä antifasisteista ja kaksi Suomen tyhmintä pastoria koskevaa valitusta Tuomiokapituliin. Virallisesti asialla olivat 'ulkopuoliset tahot', mikä lienee suorastaan välttämätöntä, konsa AFAIK ProKarelia ei ole oikeushenkilö. Tiettävästi toinen taho oli hyvin tuntemamme asianajaja, joka on vanhastaan Suomen tyhmimmän pastorin verivihollinen. Joskus muuten tuntuu, että tässä piilee jotain enemmän kuin päällepäin näyttää, mutta siitä lisää joskus myöhemmin. Poliisi ja syyttäjä lienevät jo kurkkua myöten täynnä näiden tyyppien tutkintapyyntöjä eivätkä toivon mukaan anna niiden häiritä oikeasti tärkeiden asioiden hoitoa.

Antifasisteilla on muutenkin ollut huolia. Etelänaapuri sai lopultakin tarpeekseen sosiologista ja antoi maahantulokiellon. Eikä siinä vielä kaikki:

Simputus jatkui. Tyttö kirjoitti minulle sakon, koska matkustusasiakirjani oli kuulemma väärä. Minä kun luulin, että kuvallinen henkilötodistus kelpaa, mutta piti kuulemma olla passi. Sakko ei ollut pieni.

Ikävä kyllä toimittaja erehtyi livauttamaan asian todellisen laidan:

Olimme Johanin kanssa useasti yhteydessä puhelimitse päivällä. Hän sai lisäksi sakon, koska hänellä oli ainoana matkustusdokumenttina ajokortti.

Oikeussosiologian dosentti ei tiedä ajokortin ja henkilöllisyystodistuksen eroa. No, eipä hän ole aina osannut rikosilmoitustakaan tehdä (jostain syystä tieto tästä on kadonnut hänen blogistaan). Onkohan nyt onnistunut paremmin? Miesparka on jo joutunut kaapimaan tukea hyvin syvältä historian roskatynnyristä.

En tarkoituksella kirjoittanut otsikkoon 'julkaisuvapaa heti'. Tuntuu, että se on varma merkki siitä, että kirjoittajalla ei ole kaikki inkkarit kanootissa.

ProKarelia ja SAFKA jälleen yhdessä pihalla

ProKarelia kiinnittää huomiota ihan todelliseen epäkohtaan: maanostomahdollisuuksien epäsuhtaan Suomenn ja Venäjän välillä. Tässä tapahtui selkeä kämmä ulkomaalaisomistuksen vapautuksen yhteydessä: Vapaus olisi pitänyt alusta alkaen säätää koskemaan ETA-maiden kansalaisia ja niiden maiden kansalaisia, joiden kanssa Suomella on asiasta kahdenvälinen sopimus.

Allekirjoittaneella ei ole intressiä ostaa maata Venäjältä eikä toistaiseksi ylittää nykyistä itärajaa edes turistina, mutta niiden, joilla on kiinnostusta, olisi hyvä yrittää palauttaa suomalaista läsnäoloa Karjalaan. Pitkällä tähtäimellä siten voisi edistää Karjalan palautusta. Siksi ProKarelian sekoilu omaisuuskysymyksissä on paitsi älytöntä, myös suorastaan päämäärän vastaista.

Suomalaisten omistusoikeus on pysyvä

Se, että Neuvostoliitossa ei ollut yksityisomistusta tai Venäjän nykyinen perustuslaki on nihkeä erityisesti ulkomaisten omistusoikeudelle ja täysin kielteinen ns. rajaseudulta ostamiselle, ei muuta suomalaisten omistusoikeutta.

Kuten muistamme, edes omaisuudenpalautushölmöilyn tuotteistanut asianajaja ei lisurissaan väitä mitään näin yksikäsitteistä, vaikka syöttääkin moista uh^H^Hasiakkailleen. Sittemmin myös EIT on kieltäytynyt ottamasta moisia juttuja hylättäviksi, ne ovat Wolfgang Paulin sanoin "ei edes väärin".

Tämän jälkeen jutut vain pahenevat:

Omistusoikeuden pysyvyys tulee harvinaisen selväksi siinä omistusjatkumossa, minkä jo historialliset säädökset osoittivat. On täysin selvää, että esim. Hammurabin laki noin vuodelta 1870 eKr. selkeästi vahvistaa omistuksen pysyvyyden:

”Jos joku tekee aukon talon seinään (murtautuu sisään varastakseen), hänet tapettakoon murtoaukkonsa kohdalla ja haudattakoon (murto-aukkoon)”. Ja 22 kohta toteaa: ”Jos joku tekee ryöstön ja saadaan kiinni, hänet tapettakoon”.

Ei hyvää päivää.

Venäjän ainoa maarekisteri on Mikkelissä

Olen sanaton.

Koomisella tavalla ProKarelia vajoaa näillä voodoo-oikeustieteellisillä jutuillaan aivan antifasistien tasolle, jotka viimeisimmässä hengentuotteessaan pohtivat Rytin hirttämistä:

Vaikka tuomioistuin soveltaisikin vuoden 1946 oikeuskäytäntöä ja päätyisi kuolemantuomioon, on kyseenalaista miten hirttotuomio voidaan näin jälkeenpäin panna toimeen. Tuomioistuin voi kuitenkin suositella, että Rytin hautajärjestelyt muutetaan muiden Nürnbergissä kuolemaan tuomittujen mukaisiksi. Tämä onkin ainoa asia, johon tuomioistuin voi konkreettisesti vaikutta.

Ria Novosti mainitsee Karjalan palautuksen

Helsingin sanomat uudisoi Ria Novostin kirjoituksesta Venäjän ja Suomen suhteista, myös Karjala mainitaan:

Jutun mukaan Suomen eduskunta yrittää säännöllisesti suostutella hallitusta aloittamaan neuvottelut Karjalan palauttamisesta. Asia jää kuitenkin keskustelun asteelle.

Palautusta on itänaapurin johtajille usein ehdotettukin. Nikita Hruštšov sanoi Urho Kekkoselle suoraan ei, ja Boris Jeltsin taas joutui suurempien kriisien pyörteisiin. Kolmannen kerran asiaa pohdittiin 1999, mutta silloinen ulkoministeri Tarja Halonen totesi eduskunnalle, ettei Venäjä ole halukas neuvotteluihin, uutistoimisto kertoo.

Karjalan palauttamisen esteiksi Ria Novosti luettelee Karjalan venäläisväestön asuttamisen, hankkeen valtavat kustannukset, ulkopoliittiset ristiriidat sekä lisäksi sen, että alueella on nykyään Venäjälle tärkeät Uuraan ja Koiviston öljysatamat.

Mielenkiintoista, että sävy on oikeastaan tavallaan myönteinen. Nuo ylläkuvatut ongelmathan ovat toki olemassa, mutta niille on löydettävissä hyvällä tahdolla ratkaisu. Sellaistahan olemme yrittäneet hahmotella palautussuunnitelmassa.

Joka tapauksessa Venäjältä näyttää löytyvän täysipäisempää porukkaa kuin nämä kotimaiset antifasistit; outoa ja hirveää olisikin jos ei löytyisi. Miksiköhän muuten mainitut antifasistit ovat olleet eilisen jälkeen niin hiljaa?

Turhien tilaisuuksien tarpeeton taistelu

Hörönaurettava Antifasistinen komitea ja ProKarelia järjestävät huomenna kilpailevat tilaisuudet Tampereella. Tapaus on jo poikinut niin tilojen peruutuksia kuin rikosilmoituksiakin. Varsinaista ideaa kummassakaan tilaisuudessa ei ole, mutta antifasistien tilaisuus on kyllä tietyllä tavalla mielenkiintoinen. Tähän mennessä julkisuuteen tullut materiaali on poikkeuksellisen karkeaa propagandaa. Tässä näytteeksi ote "karjalaisevakon puheenvuorosta:

Tämän yhteishyökkäysrintaman muodostamiseen Suomi osaltaan ryhtyi rakentamalla pitkälle itärajalleen mm. Leningradin porteille hyökkäyslinnoitukset sekä tehostaen muutenkin hyökkäysvalmisteluja. Vain viisi kuukautta ennen talvisotaa kävi linnoitustyöt ja muut sotavalmistelut hallituksen kutsumana tarkistamassa natsi-Saksan maavoimien komentaja natsikenraali Franz Halder itse. Kun eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsen fil.tri C. O. Frietsch kävi Kannaksella katsomassa kehutut linnoitukset, hän totesi: "Suomi on valmis sotaan."

Tuttua tuubaa jokaiselle Taudinkantajansa lukeneelle (sitä muuten jaksaa aina ihmetellä, miten panssariesteillä oli tarkoitus hyökätä).

Suomen tyhmin pastori puolestaan näyttää menettäneen viimeisetkin järkensä rippeet:

ProKarelian suunnitelmaan kuuluu anastaa Venäjältä Karjalan tasavalta
ja Karjalan kannas, Viipurin kaupunki ja Leningradin alue sekä Petsamo ja Murmansk Suomelle.

Suomessa vain hyvin suppea subnormaalien neuvostonostalgikkojen joukko pystyy kuuntelemaan tällaista vakavalla naamalla. Todellinen kohdeyleisö tilaisuudelle löytyykin epäilemättä Venäjältä: tarkoitus on kehittää "ulkoista uhkaa", jolla kootaan rivejä nykyhallinnon tueksi. Mielenkiintoiseksi asian tekee jälleen se, että Venäjän sisällä Karjalan palautus todellakin tunnutaan kokevan jossain määrin realistiseksi uhaksi.

ProKarelian tilaisuudessa ei ole paljoa kommentoitavaa. "Soviet Story" ei tietenkään ole mikään uusnatsien tekemä elokuva, kuten antifasistit väittävät. Netistä löytyvien arvioiden perusteella se ei liioin tuntuisi olevan kovin hyvä, vaan kärsisi liian propagandistisesta otteesta. Ennen kaikkea se kuitenkin on Karjalan palautuksen kannalta täydellisen hyödytön. Jos joku ei jo tiedä, että Neuvostoliitto oli Persiasta ja Syväriltä, niin häntä tuskin kannattaa edes yrittää taivutella Karjalan palautuksen kannalle.