Friday, December 23, 2005

Raja liian lähellä Pietaria (tai mikä sen nimi nyt milloinkin on)?

Tämä venäläinen sivu Viipurista on mielenkiintoinen. Osa tiedoista on ihan oikein, mutta osa vaikuttaa vitsiltä. Mielenkiintoisesti niiden valtioiden joukossa joiden kanssa Suomi rakensi Leningradia uhkaavia linnoituksia ei mainita Saksaa, ainoastaan Ranska, Belgia ja Britannia. Epäselväksi jää se, mitä on aina pitänyt ihmetellä: miten linnoituslaitteilla hyökätään? Suomen aseistuksestakin jää mainitsematta mm. se pikkuseikka, että mainitut panssarit olivat Renault ja Vickers -merkkisiä. Renaulteissa oli tykit, mutta niitä ei saanut liikkeelle, Vickersit taas liikkuivat, mutta ne oli säästösyistä hankittu ilman aseita. Sellaiset ikävät yksityiskohdat kuin Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus ja sen salainen lisäpöytäkirja
ja Terijoen hallitus on toki jätetty mainitsematta. Joskus olen nähnyt venäläisten tunnustavan, että koko Talvisota oli hirveä moka, joka vain varmisti sen, että Suomi oli tositilanteessa vihollisen puolella. Silloinkin kyllä Kannas oli ainoa suunta, josta Leningradiin ei hyökätty.

Nykyäänkin olen nähnyt ihmisten väittävän vakavissaan, että liian lähellä oleva raja uhkaisi Pietaria. Vaikka unohdettaisiin se, että Venäjä on ydinasevalta, jonne hyökkääminen sisältäisi kohtuuttomia terveysriskejä, olisiko rajan etäisyydellä Pietarista todellista sotilaallista merkitystä? Jos Kannakselle pystyisi keskittämään niin paljon joukkoja, että niillä voisi oikeasti uhata Pietaria, Venäjän sotilastiedustelussa olisi jonkin verran parantamisen varaa. Toisaalta olen nähnyt laskelmia siitä, kuinka nopeasti ydinohjus ehtisi Pietariin.
Jos taas unohdetaan se oleellinen asia, että ydinhyökkäys kaupunkeja vastaan niin että Venäjän omat ydinaseet jäisivät käyttökelpoisiksi olisi täysin pähkähullu idea, olisiko rajan läheisyydellä merkitystä?
Mahdollisimman läheltä laukaistu ohjus olisi hollilla nousuvaiheessa kun se liikkuu hitaasti, kantoraketti on kiinni taistelukärjessä ja moottori käynnissä. Se olisi iso, hidas ja kuuma maali, johon olisi kohtuullisen hyvät mahdollisuudet osua ihan tavallisella IT-ohjuksella. Kauempaa, esimerkiksi sukellusveneestä
Atlantilta ammttu ohjus tarvitsisi Pietariin lentämiseen vain parikymmentä minuuttia enemmän aikaa, ja silloin torjuttavana olisi pelkkä nopeasti liikkuva taistelukärki, johon ei edes periaattee
ssa pystyisi kuin varsinainen ABM-järjestelmä, jollainen on vain Moskovan ympärillä.

Mikä sitten olisi rajan läheisyyden todellinen merkitys Pietarille? Kerronpa omaan kokemukseen perustuvan esimerkin. Muutama vuosi sitten lomailin Bulgariassa. Maa oli kaunis, mutta silmiinpistävän köyhä, ja kaupungit olivat ankeita. Viimeinen kaupunki, jossa kävin, oli kuitenkin erilainen, siellä oli häivähdys vaurautta ja hyvinvointia. Kadulla kävellessäni ensin luulin olleeni Bulgariassa niin kauan, että aloin hamottaa kyrillistä kirjoitusta ongelmitta, mutta sitten tajusin, että kyltit olivatkin kreikkaa. Kreikan rajalle oli suunnilleen saman verran matkaa kuin Pietarista Rajajoelle. Vähänkään järkevässä maailmassa rajan läheisyys ei ole sotilaallinen uhka vaan taloudellinen menestystekijä

No comments: