ProKarelian kanonisoitu totuus

Jouduin jälleen verkkodebattiin ProKarelian edustajan kanssa. Yritin uudistaa kesäisen haasteeni, että puolueeton taho ratkaisisi, kumpi meistä kertoo totuuden Porkkalan palautuksen yhteydessä tehdyistä oikeustieteellisistä selvityksistä. Ei taaskaan kelvannut. Kummallinen reagointi mieheltä, joka on erittäin varma asiastaan ja vielä saarnaa avoimuuden puolesta. Tosin nyt oli sentään pakko myöntää, että Tauno Suontausta ja tarkemmin ajatellen myös komitean puheenjohtaja Veli Merikoski katsoivat omistusoikeuden lakanneen jo Porkkalassakin, mutta he olivat tietenkin väärässä. Ihmetyttää vain, että jos omistusoikeuden säilyminen oli jotenkin itsestäänselvä juttu, miten sitä ei ProKareliassakaan tiedetty ennenkuin tällä vuosituhannella. Ja miksiköhän Porkkalan palautukseen perehdyttiin vasta nyt, eikä jo kymmenen vuotta sitten. Se on sentään asian juridiikan kannalta pikkuisen relevantimpi asia kuin esimerkiksi Hammurabin laki.




Kun ProKarelian edustajalla oli vielä otsaa kanonisoida omat kirjoituksensa alkuperäislähteiden veroisiksi, mennä myöhempien KareliaForumin moderaattoreiden selän taakse piiloon, ja syyttää allekirjoittanutta tietämättömäksi, tuntui, että pitää reagoida jotenkin. Ensin ajattelin hakea lisätietoa Kansallisarkistosta. Vanhoja papereita ei sovi ruveta skannailemaan, mutta mieleen tuli, että viime käynnin jälkeen olen hankkinut kamerakännykän. Sitten tuli kuitenkin mieleeni sekä vaivattomampi että ilkeämpi idea. Päätin testata kamerakannykkää ensin salaperäiseen lisuriin, ja selvittää vähän laajemmin, miten siiinä asiaa käsitellään. Anteeksi kuvien huono laatu. Oli ensimmäinen kerta, kun kuvaan moista, eikä kännykkäkään kaksinen ole.

Ensin kansilehti:




Kirjoittaja joutuu myöntämään, että Erik Castrénin kanta perustui nimenomaan siihen, että Porkkala oli vain vuokralla:





Perimmältään kysymystä ei voitu ratkaista juridisesti, vaan kysymyksessä oli poliittinen päätös (Näin olisi myös Karjalan palautuksen yhteydessä, ja asiaa kannattaisi ihan oikeasti ajatella):



Vuokra-ajan lyhyyden merkitys Paavo Kastarin lausunnossa ja Sven Högströmin eriävä mielipide sivuutetaan kokonaan.

Loppujen lopuksi kirjoittaja joutuu tunnustamaan, ettei ole saanut selvää vastausta kysymykseen, kuka omistaa Karjalan maat, vaan se saadaan ehkä EIT:stä muutaman vuoden kuluttua:






Vastaus saatiin sitten 10.10.2008. Olisi tosiaan aika tunnustaa se. Kirjoittajakin voisi poistaa omilta webisivuiltaan tämän väitteen:

Tutkimustulosteni mukaan (Pariisin rauhansopimuksen 1947 mukaisen) rajantakaisen kiinteistöjen omistajien omistusoikeudet eivät ole sammuneet. Talvisodan jatkosota, ns. jatkosota päättyi 4.9.1944. Pidän tällä päivämäärällä kiinteistörekisteriin merkittyjä omistajia kiinteistöjen oikeina omistajina. Tämä tarkoittaa, että Karjalan, Petsamon, Sallan ja Kuusamon itäosien sekä Suomenlahden saarten yksityisillä maanomistajilla tai heidän perillisillään on runsaasti selvitettäviä asioita Venäjän federaation kanssa.

Sitten ei tarvitsisi enää niin innokkaasti sensuroida Wikipediaa.