Donetskin 'kansantasavallassa' on julistettu uusi valtio, jonka on tarkoitus käsittää koko nykyinen Ukraina. Tunnetun maamiehemme sanoin:
Tulisi ymmärtää, että Malorussiyan luominen ei poissulje ideaa eikä
prosessia Donetskin ja Luganskin Kansantasavaltojen luomiseksi
autonomisiksi hallintoalueiksi, mutta se on jotain mikä kokoaa yhteen
myös esimerkiksi tulevaisuuden Harkovan, Kiovan ja Odessan
kansantasavallat. Mikään ei ole toistaiseksi kuitenkaan muuttunut, joten
julistettu aikomus ei ole vastoin Minskin sopimuksia, mutta se on
varmaotteinen vastine Ukrainan viimeaikaisille aikomuksille uudelleen integroida Donbass Ukrainaan. Kuten julistettu, tämä ei tule tapahtumaan, vaan juuri päinvastoin.
Mitä tulisi muistaa on, että koko lähtökohta kansalaisten
vastarinnalle Kiovassa tapahtuneen helmikuun 2014 vallankaappauksen
jälkeen on perustunut juuri vaatimukseen liittovaltiosta -
kunnioitukseen eri alueita ja niiden kansalaisia kohtaan. Ja siitä
Zakharchenkon aloitteessa on kysymys: Aloitteesta uuden liittovaltion
perustamiseksi. Voimme siis sanoa, että Donetskin tavoitteena on
vasteded luoda liittovaltio koko entisen Ukrainan alueelle.
Historiallinen pohja on hyvin perusteltu, viitaten Malorossiyan historiaan ja erityisesti Bohdan Khmelnitskin jättämään perintöön. Suosittelen lukemaan aloitteen historiallisen perustan linkeistä.
---
Ensinnäkin tärkeintä on, että Malorossiya tulee olemaan suvereeni valtio, kuten vaikkapa Valko-Venäjä, eikä täällä ole aikomuksiakaan rakentaa uutta osaa Venäjän liittovaltioon. Kuten jo tiedämme, julistus ja aloite on tuotettu itsenäisesti Donetskissa ja se oli yllätys, ei ainoastaan Luganskin Kansantasavallalle, mutta myös Moskovalle. Ja huolimatta kaikesta mitä länsimedian ja Ukrainan propaganda on sinulle kertonut, fakta on, että Donbass on taistellut itsenäisyydestään koko konfliktin ajan. Seuraavaksi itsenäisen julistuksen jälkeen seuraa laajat neuvottelut, konsultaatiot ja harkinnat.
---
Globalistivoimien ajaminen ulos alueelta, nopeasti kasvaneen velkavankeuden lopetus, uuden ja itsenäisen keskuspankin luominen, GMO-vapaiden ruokatuotteiden tuotanto... mm. kaikki nämä anti-globalistiset tavoitteet sisältyvät viralliseen perustamisen julistukseen ja niistä myös keskusteltiin eilisessä tilaisuudessa. Viesti on selvä ja se tulisi ymmärtää, että Malorossiya on juuri sitä minkä puolesta Donbass kansantasavaltoineen seisoo ja jatkaa taisteluaan, mutta nyt paljon laajemmassa tavoitteessa kuin pelkästään Donetskin ja Luganskin alueilla.
Tempaus näyttää tosiaan tulleen yllätyksenä sekä Luhanskille että Venäjälle. Mitähän tästä seuraa? Joutuuko Venäjä lopulta ottamaan Donetskin ja Luhanskin suoraan hallintaansa? Mitenkähän silloin selitetään että ei olla mitenkään osallisia sotaan? Joutuuko Venäjä uskottavuutensa säilyttääkseen viemään Hmelnytskyin lipun Kiovaan työtätekevien riemuksi ja kansan vihollisten kauhuksi? Siihenkin se epäilemättä pystyy, mutta jälki tulee olemaan rumaa ja asian selittäminen parhain päin vaatii melkoisia lahjoja. Ainakin jakomielisyys saattaa vähentyä: tuon lipun kanssa on helpompaa puhua juutalaisten kansainvälisen salaliiton kuin natsien vastustamisesta.
Friday, July 21, 2017
Monday, July 17, 2017
ProKarelian uusi tyhmä päähänpinttymä
Masturbaatiota sotasyyllisyystuomioilla on nyt laajennettu asekätkentäjuttuun. Siitäkin huolimatta, että asekätkennästä muinoin tuomitut ovat aikoja sitten vapautuneet, monilta osin nousseet hyvin korkeisiin asemiin ja valtaosaltaan myös kuolleet aikoja sitten. Asekätkennän kunniaksi lyötiin muistomitalikin jo yli 30 vuotta sitten. Kuten sotasyyllisyysasiassakin, juridiikkaan ei nytkään ole perehdytty yhtään:
Vain uusi tuomioistuimen tuomio voi poistaa vanhat tuomiot. Sitä ei koskaan tee rehabilitaatio eli kunnianpalautus.On jo aika tunnustaa niin asekätkijöinä kuin ns. sotasyyllisinä syytettyjen ja tuomittujen pyyteetön työ. Tuomiot on kumottava uusia tuomioilla.
Ei, tuomioistuimen ei voisi tehdä päätöstä, joka poistaa tuomiot, paitsi jos se voisi osoittaa tuomiot asekätkentälain ja sotasyyllisyyslain vastaisiksi. Ainoa tapa kumota tuomiot olisi eduskunnan säätämä laki joka kumoaa nuo lait. Sellainen olisi tietysti periaatteessa mahdollinen, mutta silkkaa masturbaatiota. Sillä ei olisi mitään käytännön merkitystä millekään, ei varsinkaan Karjalan palautukselle.
Vain uusi tuomioistuimen tuomio voi poistaa vanhat tuomiot. Sitä ei koskaan tee rehabilitaatio eli kunnianpalautus.On jo aika tunnustaa niin asekätkijöinä kuin ns. sotasyyllisinä syytettyjen ja tuomittujen pyyteetön työ. Tuomiot on kumottava uusia tuomioilla.
Ei, tuomioistuimen ei voisi tehdä päätöstä, joka poistaa tuomiot, paitsi jos se voisi osoittaa tuomiot asekätkentälain ja sotasyyllisyyslain vastaisiksi. Ainoa tapa kumota tuomiot olisi eduskunnan säätämä laki joka kumoaa nuo lait. Sellainen olisi tietysti periaatteessa mahdollinen, mutta silkkaa masturbaatiota. Sillä ei olisi mitään käytännön merkitystä millekään, ei varsinkaan Karjalan palautukselle.
Friday, July 07, 2017
ProKarelia, Kuriilit ja Karjala
Tällä kertaa ProKarelia onneksi ei levitä uusnatsipropagandaa, mutta totisesti se voisi olla faktojen kanssa vähän tarkempi.
Sekä Japanilla että Suomella on Venäjän federaatiolle siten yhteinen kysymys. Aikanaan Neuvostoliitto aivan sodan lopussa otti väkivalloin ja väkivallalla uhaten Japanilta Kuriilien saariryhmän ja Sahalinin saaren.
Jos tarkkoja ollaan, kysymys on neljästä eteläisimmästä saaresta, jotka ovat aina kuuluneet Japanille. Japani luopui pohjoisista saarista ja Sahalinista Jaltan ja San Franciscon sopimusten mukaisesti, mutta sekä Japani että USA katsovat että tämä ei koskenut eteläisiä saaria.
Pakkoluovutetut alueet ovat erilaisia sikäli, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja pakkoluovutti lopulta noin 13 prosenttia Suomen maa-alueesta. Japanin puolestaan katsotaan itse olleen hyökkääjävaltio.
Jatkosodassa Suomi oli kyllä hyökkäävä osapuoli (tämä ei ole moraalinen tuomio, jos olisin ollut itse päätöstä tekemässä, olisin luultavasti kannattanut hyökkäystä), ja Neuvostoliitolla ja Japanilla oli sodan loppuun asti jopa diplomaattisuhteet. Vasta kun Japaniin oli pudotettu kaksi atomipommia, Neuvostoliitto hyökkäsi. (Ja Suomihan ne alueet valitettavasti pakkoluovutti.)
Sekä Japanilla että Suomella on Venäjän federaatiolle siten yhteinen kysymys. Aikanaan Neuvostoliitto aivan sodan lopussa otti väkivalloin ja väkivallalla uhaten Japanilta Kuriilien saariryhmän ja Sahalinin saaren.
Jos tarkkoja ollaan, kysymys on neljästä eteläisimmästä saaresta, jotka ovat aina kuuluneet Japanille. Japani luopui pohjoisista saarista ja Sahalinista Jaltan ja San Franciscon sopimusten mukaisesti, mutta sekä Japani että USA katsovat että tämä ei koskenut eteläisiä saaria.
Pakkoluovutetut alueet ovat erilaisia sikäli, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja pakkoluovutti lopulta noin 13 prosenttia Suomen maa-alueesta. Japanin puolestaan katsotaan itse olleen hyökkääjävaltio.
Jatkosodassa Suomi oli kyllä hyökkäävä osapuoli (tämä ei ole moraalinen tuomio, jos olisin ollut itse päätöstä tekemässä, olisin luultavasti kannattanut hyökkäystä), ja Neuvostoliitolla ja Japanilla oli sodan loppuun asti jopa diplomaattisuhteet. Vasta kun Japaniin oli pudotettu kaksi atomipommia, Neuvostoliitto hyökkäsi. (Ja Suomihan ne alueet valitettavasti pakkoluovutti.)
Subscribe to:
Posts (Atom)