Thursday, November 26, 2009

Blogi 4v, Mainilan laukaukset 70v


Blogin aloitus juuri tällä päivämäärällä neljä vuotta sitten oli sattuma, mutta onnistunut sellainen. Karjalaa ei neljässä vuodessa ole vielä saatu takaisin, mutta saatu näkyvyys on ollut jatkuvasti pienessä kasvussa, ja sen enempää ProKarelia kuin näkyvät palautuksen vastustajatkaan eivät ole enää täysin pystyneet sivuuttamaan meitä. Aika monessa asiassa on myös oltu melko näkyvästi oikeassa.

Päivän toinen syntymäpäiväsankari on ollut tapetilla jo alkuvuodesta lähtien. Suomen hörönaurettava antifasistinen komitea julkisti helmikuussa oheisen 'todisteen' siitä, että suomalaiset ampuivat Mainilan laukaukset. Suomen tyhmin pastori sen sijaan tyytyi vain vihjailemaan:

Suomen rajalta oli vain 32 kilometriä Leningradiin, jonka porteilla oli nyt vihollinen. Suomen hallitus kieltäytyi mistä tahansa sopimuksesta ja provosoi vihamielisellä käyttäytymisellään sodan puhkeamisen. Suomen armeija liikkui rajantuntumassa ja paukutteli keskenään harjoituksia. Mainilan laukauksia ei ole voitu näyttää todeksi, vaikka tunnetusti siitäkin on väittelyä puoleen ja toiseen.

Eikä hörönaurettava Kim Il-Sungin ihailijakaan sentään aivan varma ole:


Ohjelmassa väitetään "uutena venäläisenä tietona", että Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan ns. Mainilan laukausten tekosyyllä vuonna 1939.

Saattaahan asia näin ollakin. Kuitenkaan sen enempää muissa yhteyksissä kyseenalaista mainetta niittänyt "asiantuntija" Timo Vihavainen kuin uusi Venäjällä aiheesta ilmestynyt kirjakaan eivät anna asiasta täyttä selvitystä.

Talvisota pitänee nähdä osana tuon ajan tuhoisaa poliittista prosessia, jonka tältä osin voidaan katsoa käynnistyneeksi jo paljon aikaisemmin. Heinäkuussa 1935 Berliinissä allekirjoitettiin Neuvostoliittoa vastaan tähdätty Suomen ja Saksan välinen sotilaallinen sopimus "antikommunistisen internationaalin" perustamisesta. Suomalainen media suorastaan hykerteli tällä uutisella. Näitä mikrofilmattuja uutisartikkelita on luettavissa Kansalliskirjastossa.

Se, että jonkin suomalaisen tykistöpatterin ammuksia "ei puuttunut", ei todellakaan todista mitään. Mikäli laukaukset olisi ammuttu Suomen puolelta, todisteita ei taatusti olisi jätetty. Muistettakoon, että Suojeluskunnillakin oli tuolloin myös omaa aseistusta. Suomessa riitti tuohon aikaan sotahulluja, joilta tuommoinenkin mielettömyys olisi periaatteessa hyvinkin voinut onnistua.




"Venäläistieto" ei ole uusi. Vastaavia näkemyksiä on sillä taholla esitetty ennenkin, jos kohta myös päinvastaisia arvioita. Varmuutta tähän ehkä jokseenkin toisarvoiseen yksityiskohtaan tuskin koskaan saadaan. Aikalaisten kertomukset asiasta kummallakin puolella rintamaa ovat edelleenkin ristiriitaisia.


Tämäntasoista juttua on viimeksi julkaistu 80-luvulla Taudinkantajassa. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että Venäjän ja sen äänitorvien asenteet kovenevat koko ajan. Vielä kolme vuotta sitten Venäjä olisi ollut valmis palauttamaan Japanille Shikotanin ja Habomain rauhansopimusta vastaan, mutta nyt on täysin ehdoton ääni kellossa:

Moskova, 25.11. (Venäjän Ääni) -- Kysymys Etelä-Kuriilien saarten omistuksesta on ratkaistu lopullisesti eikä kuulu enää keskustelujen piiriin, on ilmoittanut Venäjän parlamentin ylähuoneen puhemies Sergei Mironov vastaamalla Japanin hallituksen väitteeseen siitä, että Venäjä on laittomasti miehittänyt Etelä-Kurillien saaret.

Japani on Venäjälle tärkeämpi kuin Suomi, joten Karjalan palautus on vielä kauempana. Katsotaan kuitenkin, kauanko Venäjän uho kestää.

No comments: