Vitsi, vitsi - haittaaks se?

Löytyipä venäläinen sivu, jossa kerrotaan Viipurista. Tähän tyyliin:

For the sake of the truth, we must note that Finland, which at the time included Vyborg,did not appreciate the friendship with the Eastern neighbour - Soviet Union.Together with other aggressive militarists - Great Britain, Belgium, and France - Finns dug all over the Isthmus of Karelia, creating the line of so-called defence. Later it became known as "The Mannerheim Line". The construction took twelve years which were spent to create more than two thousands of gunfire points and other fortifications. The construction spanned over 135 kilometers along the front line (between the Gulf of Finland and Lake Ladoga), and as far as95 kilometers away from the front into the Finnish territory. The line consisted of several strips: first, the security strip which includedfortified positions, fences, and obstacles; the main defence strip with22 resistance areas followed. There were also the second defence strip, the rear strip, and Vyborg fortifications proper. It is not clear from whomthe Finns were going to "defend" themselves at the Soviet border. Meanwhile, in the end of 1939, USSR proposed new peace initiatives.Their essense was that Finland must peacefully cede to Soviet Union a large piece of its territory close to Petersburg. On November 30, 1939, about a million of Soviet soldiers, supported by about 2000 tanks and 1000 military planes started to convinceFinns to solve the problem peacefully. There were three directions of convincing:one - in the Isthmus of Karelia, another one - North-East of Lake Ladoga, and the third one - at the coast of the Arctic Sea. Despite the fact that the Finnish armyhad 60 tanks, 115 military planes, and little more than 300 thousands troops, on March13 the war ended. The border was moved, and Vyborg was included into Soviet Union.

Jos tämä on tosissaan kirjoitettu, on vihdoin löydetty joku, johon verrattuna vääryystieteen desantti on asiallinen ja Suomen tyhmin pastori einstein. Mutta tarkemmin ajatellen, enemmän tuo vaikuttaa raskaan sarjan ironialta. Sellaisena sen voisi nähdä suorastaan nerokkaana: pöntömpi politrukki olisi varmaan hyvin tyytyväinen tekstiin, mutta asioiden todellinen laita löytyy mukavasti rivien välistä.

Venäläistämistä - no ei todellakaan

Kiukuttelu EIT:ltä tulleesta hylsystä jatkuu. Jo aasinajajan saamien vastaavien perusteella olisi pitänyt tietää, että päätös tulee sen maan kielellä, jota valitus koskee. Kuten arvelinkin, valitusta ei ole hylätty, vaan se ei ole päässyt edes käsittelyyn. Perusteena sopimuksen artiklat 34 ja 35,  käytännössä jo tämä riittää:

2. Tuomioistuin ei käsittele 34 artiklan nojalla tehtyä yksilövalitusta, joka a. on nimetön, tai b. on asiasisällöltään olennaisesti sama kuin tuomioistuimen jo tutkima asia, tai joka on jo tehty muulle kansainväliselle tutkimus- tai selvittelyelimelle eikä sisällä asiaanvaikuttavaa uutta tietoa.
Aasinajajan juttu lensi roskiin jo 2008, ja valituksessa varmaankaan ei ollut uutta tietoa.

Niin muuten, päätöksen tehnyt tuomari Erik Møse on  norjalainen, joten kiukuttelu tuomarin venäläisyydestä ja jääviydestä on sekin aika perusteetonta.

Harhaisuus ei silti ole hellittämässä

Asianhan piti olla loppuunkäsitelty, mutta eipä näytä olevan:

Kun Venäjän federaatio liittyi ihmisoikeussopimukseen 5.5.98, niin tuosta hetkestä lähtien myös omaisuuden suojaa koskevat sopimuksen artiklat ovat olleet sitä velvoittavia. Suomalaisten omistusoikeus alueella ei todistettavasti ole koskaan päättynyt ja Venäjä loukkaa käytännössä joka päivä Karjalasta ja muilta pakkoluovutetuilta alueilta paenneiden omistusoikeutta estämällä heitä nauttimasta omaisuudestaan jaestämällä heiltä pääsyn kotitiloilleen.Pariisin rauhansopimuksessa ei ole artiklaa, joka oikeuttaisi Venäjän federaation ryöstämään suomalaisten yksityisomaisuuden.

Uskomattoman aivokuollutta. Pariisin rauhansopimus solmittiin 10.2.47 eli pikkuisen aikaisemmin. Siinä Suomi luovutti Karjalan Neuvostoliitolle ja luopui kaikista julkisista ja yksityisistä vaatimuksista. Ja miten niin todistettavasti? Aasinajaja ei pystynyt moista todistamaan lisurissaan, oikeat oikeustieteilijät potkivat kysymyksen kuoliaaksi jo Porkkalan palautuksen yhteydessä, ja oikeusistuimet heittävät jutut automaattisesti roskiin.

Uskokaa jo, isovanhempien yli 60 vuotta sitten kokemat taloudelliset menetykset, joita ei korvattu täysimääräisesti, ovat EVVVK. Jos Karjala-kysymyksessä halutaan saada jotain aikaan, sitä pitää lähestyä täysin eri kantilta.

Epäuutinen

Juuri tulleen puhelinsoiton mukaan EIT on hylännyt Suomen Karjalan pakolaiset ry:n toimeksiannosta Venäjän federaatiota vastaan  v. 2006 tehdyn valituksen, joten omistusoikeuskysymys on meidän osaltamme ratkaistu.
”Omia maita ikävöivät” tuntevat varmasti surua päätöksen vuoksi, mutta  tämä vuosikymmeniksi epäselväksi jätetty asia on nyt saanut ratkaisun  ja mahdollistaa aidon surutyön, kun epätietoisuus on päättynyt.   Päätös oli yhden venäläisen tuomarin tekemä, siinä ei ollut perusteluja eikä siitä voi valittaa.
Tässä lohdutukseksi oman lapseni viesti karjalaiselle isoisälleen:”Emme me ”maattomat” unohda juuriamme, koska ne juuret ovat kiinni teissä, ukitja mummit, isät ja äidit.”

Uutisen ei oikeasti pitäisi olla yllätys kenellekään, ja ihan tarkkaan ottaen se ei varmaankaan pidä paikkaansa. Aasinajajan vastaavia  juttujakaan ei  hylätty, vaan niitä ei koskaan edes otettu käsittelyyn: ne eivät olleet edes väärin. Ehkä rahojen lahjoittelu juristeille näissä asioissa alkaa vihdoinkin loppua.. ProKarelia varmaan edelleen tuottaa kaliumkarbonaattia omaisuuden restituutiosta eikä suostu tajuamaan, että moinen tekisi mahdottomaksi Karjalan palautuksen tavalla, jonka sekä Suomi että Venäjä voisivat hyväksyä.