Salaperäisen lisurin arvoitus ja ProKarelian kanonisoitu totuus

Kuten viime vuonna tuli kerrottua, huonosti menestyneet omaisuudenpalautusoikeudenkäynnit tuotteistanut asianajaja jätti lisurinsa, johon bisneksien piti perustua, tarkastettavaksi huhtikuussa. Nyt kun tiedekunta lopultakin sai laitettua syksyn pöytäkirjat nettiin, opinnäytteiden arvosanoja ei enää julkaistakaan niinkuin keväällä, vaan lisensiaatintutkimuksen arvostelusta saa tiedon kansliasta. Voi tietysti olla sattumaakin, mutta toisaalta ei voi olla ajattelematta sitä, että myös tiedekunnan ja opinnäytteiden ohjaajien maine saattaa eräissä tilanteissa kärsiä. Saadakseen tiedon lisurin kohtalosta, pitäisi nyt tehdä jotain enemmän aktiivista ja vähemmän anonyymia. Koska sekä kyseinen asianajaja, että eräs toinen täällä kommentoitu, ovat sairaalloisen innokkaita, vaikkakin silmiinpistävän epäonnisia, oikeuteen haastajia, anonyymius tuntuu kuitenkin aika mukavalta. IP-osoitteita ei voi haastaa oikeuteen, ja ihmisen ja IP-osoitteen yhdistäminen onneksi vaatii näyttöä todellisen rikoksen tapahtumisesta. Esitän siis tässä julkisen haasteen ProKarelialle: Iskekää nyt pöytään ne perusteet, jotka kanonisoimallenne totuudelle nyt tieteellisen pätevästi perusteltuina pitäisi olla. Vaivan pitäisi nyt olla niin pieni, että siitä ei tarvitsisi laskuttaa. Jos mitään ei vähän aikaan kuulu, täytyy kai sitten päätellä, että asiasta täytyy ja kannattaa ottaa selvä itse. Lupaan, etten laskuta ProKareliaa siitä rahallisesti, mutta ProKarelian uskottavuudelle se saattaa käydä kalliiksi.

PS Kuten kerran jos toisenkin on tullut kerrottua, eräältä Eduskunnan koneelta toistuvasti käyty 'parantelemassa' kyseistä asianajajaa käsittevää Wikipedian artikkelia ja herjaamassa hänen arvostelijoitaan. Nyt on myös yritetty toistuvasti poistaa kiusallisia tosiasioita sisältävä keskustelu artikkelista.

PPS Kyseisellä asianajalla ei näytä menevän muutenkaan hyvin.