Tuo vanha vainooja

Suomen hörönaurettava antifasistinen komitea on valistanut meitä uudesta Talvisotaa käsittelevästä venäläisestä elokuvasta. Se näyttää oleva paksua kamaa:

Juoni on ainutlaatuisen jännittävä: elokuvan alussa tiedustelukoulun oppilaat aloittavat suomen kielen opiskelun ja saavat tietoja suomalaisten uhkaavista joukkojensiirroista. Tiedusteluretkellä saadaan havainnot suomalaisten salaisen tykistöyksikön siirtymisestä lähelle rajaa. Tiedustelijat kuulevat Mainilassa seitsemän tykinlaukausta Suomen puolelta. Suomalaiset tappajapartiot ja tarkka-ampujat piinaavat työläisten ja talonpoikien armeijaa. Tiedustelujat saavat selville, että puusta ampuvat suomalaiset tarkka-ampujat eli "käet" ovatkin mielikuvituksen tuotetta, koska todellisuudessa suomalaiset snaiperit ampuvat maasta. Tiedustelupäällikkö Dubko tekee nopean johtopäätöksen: puusta ampuvat "käet" ovat suomalaisten liikkeelle laskema huhu, "ideologinen diversio" eli tihutyö, jonka tarkoitus on lietsoa työläisten ja talonpoikien armeijassa paniikkia. Poikkeuksellisen taitava suomalainen tarkka-ampuja piinaa venäläisiä, kunnes venäläisten oma nuori tarkka-ampujatyttö Margarita Brusnikina lyö vastustajansa, kokeneen miehen lempinimeltään Kettu, joka saadaan vangiksi ja otetaan kuulusteltavaksi. Kuten nykyisinkin, suomalaisten ja venäläisten välille syntyy heti kiistaa kansainvälisten sopimusten tulkinnasta.

Mikään ei näytä muuttuneen sitten neuvostoaikojen, mutta vähän haiskahtaa siltä, että on tiettyjä paineita legitimoida Karjalan anastusta.

Viipuri

Sanomatalon alakerrassa Helsingissä on esillä tämän kuun 20. päivään asti Viipuri-aiheinen valokuvanäyttely "Tällanen ol' Viipuri". Kuvia on sotia edeltäneestä vanhasta hyvästä ajasta, sota-ajan tuhoista, kaupungin menetyksestä ja takaisin valtauksesta, jälleenrakentamisesta ja uudelleen menetyksestä sekä vielä harvinaisia - äärimmäisen ärsyttäviä, mutta jollain sairaalla tavalla kiinnostaviakin - kuvia Viipurin venäläistämisen alkuajoilta. Näyttely on ollut suosittu, siellä on käynyt paljon katsojia, sille on toivottu jatkoaikaa ja sitä on kyselty myös muualle maahan. Varsinkin nuoremmille sukupolville, joilla ei ole omakohtaisia kokemuksia suomalaisesta Viipurista, näyttely on ollut muistuttamassa siitä, ettei Viipuri ole jokin muinaistaru, vaan olennainen osa Suomen historiaa: yksi Suomen vanhimpia kaupunkeja, toiseksi suurin kaupunkimme, joka meiltä törkeästi ryöstettiin niin vähän aikaa sitten, että vieläkin on keskuudessamme paljon ihmisiä, jotka joutuivat jättämään sinne kotinsa.

Taisipa tämäkin arvoitus selvitä

Viime aikoina blogia on luettu selvästi enemmän kuin ennen, ja kävijät ovat yleensä tulleet hakukoneen kautta. Valitettavasti tämä ei taida olla heikko signaali Karjala-keskustelun vilkastumisesta. Suomen tyhmimmän (ex)-pastorin uusi vaan ei omaperäinen aivopieru taisi kuitenkin paljastaa totuuden: Oikeasti haetaankin tätä.