Meinasi mennä aamukahvi väärään kurkkuun, kun luin Hesarista Paavo Väyrysen 80-vuotispäivähaastattelua. Kyllähän se on tiedossa, että Väyrynen on jonnekin muinaisiin YYA-aikoihin jämähtänyt änkyrä, mutta hänen näkemyksensä Ukrainan sodasta kielii jo pahasta todellisuudentajun puutteesta. Ensin hän syyttää toimittajaa länsimaisen sotapropagandan tekemisestä, mutta itse toistelee Putinin harhaisia sepustuksia siitä kuinka Venäjää niin kauheasti uhataan, että pakkohan sen on puolustautua. Sellainen venäläinen logiikkahan tuossa tietysti on, että uhkaaminen tarkoittaa sitä, ettei haluta nöyrästi alistua venäläisten komentoon, ja hyökkäyshän on tietysti paras puolustus. Sanoihan Lavrovkin, ettei Venäjä ole koskaan hyökännyt minnekään - mitä nyt välillä vähän puolustautunut. Kun Väyrynen ei käsittääkseni kuitenkaan ole mikään Johan Bäckmanin tapainen Suomen-vihaaja, on vaikea ymmärtää mistä tuollainen salaliittohörhöilyn tasoinen selvien faktojen kieltäminen ja venäläisten propagandafraasien omaksuminen kumpuaa. Tuli mieleen, mahtaisiko Paavo-paralla olla jotain dementian tapaista kehittymässä.
Tuesday, September 01, 2026
Tuesday, August 11, 2026
Kommarien vanhat perheriidat vainoavat Venäjän kätyreitä
Vanha ystävämme vanha kommari näyttää olevan kovin katkeroitunut:
Kommarit eivät todellakaan pysty minkäänlaiseen yhteistyöhön, mikä on hyvä asia meille kaikille. Amen.
Tuesday, July 28, 2026
Sunday, January 04, 2026
Syyria, Armenia ja viimeksi Venezuela
Venäjällä on kädet täynnä Ukrainassa, ja siksi ote liittolaisista lipsuu. Bashar al-Assad joutui pakenemaan, Armenia menetti Vuoristo-Karabahin ja alkoi lähestyä länttä, ja nyt viimeksi Venezuelan valta on luultavasti kaatumassa. Sinänsä hauskaa, mutta huolestuttaa mahdollisuus, että Trump on tehnyt Putinin kanssa vaihtokaupan: Trump saa Venezuelan ja Putin Ukrainan.
Näin ei kuitenkaan olisi käynyt, jos Venäjä ei olisi ongelmissa. Toivokaamme, että seuraava menetetty liittolainen on Iran.
Subscribe to:
Posts (Atom)