ProKarelian perinteinen kevätkaappausyritys Karjalan liitossa lähestyy jälleen, ja siihen liittyvästä Veikko Saksin kirjoituksesta kannattaa nostaa esiin joitakin katkelmia:
Ei tilanne sillä korjaannu, että työnnetään eri mieltä olevat syrjään. Se ei hyödytä mitään, että kieltäydytään asian käsittelystä.
---
Reagoidessaan palautuskritiikkiin olisi paljon hedelmällisempää, jos Laukkanen käsittelisi vastauksessaan kritiikin aihetta, eikä vain pyrkisi dementoimaan kritiikin esittäjää.
---
Palautusjärjestöissä toimivat haluavat palauttaa liiton ajamaan perinteisiä päämääriään: suomalaista karjalaista kulttuuria sekä Karjalan ja muiden pakkoluovutettujen alueitten palauttamista. Palautustyö on liitossa hunningolla. Liiton poliittisen johdon lipeäminen yhteisestä tavoitteesta ei ole edistänyt asiaa. Mutta ei se voi estääkään oikeuden toteutumista.
ProKarelialla olisi tosiaan syytä yrittää vaihteeksi elää niinkuin opettaa. Sen nykyinen linja on luotu nimenomaan työntämällä väärinajattelevat palautuksen kannattajat syrjään. ProKarelian ympärillä käydyssä keskustelussa ei myöskään ole koskaan suostuttu käsittelemään kritiikin aihetta, vaan on julistettu kritiikin esittäjät esimerkiksi "kateellisiksi". Ironisesti ensimmäisinä uhreina olivat ProKarelian alkuperäisten linjausten puolustajat. Tuloksena ProKarelia on livennyt pahasti Karjalan palautuksesta ja ajautunut tukemaan oikeudenkäyntejä, joiden järjettömyyttä ja toivottomuutta täälläkin on moneen kertaan turhaan yritetty selittää. Valitettavasti asianajajien rikastuminen ei ole ainoa seuraus, joka oikeudenkäynneistä on ollut. Karjalan palautus on menettänyt suuren osan uskottavuuttaan samalla.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment